Merellinen Naantali haluaa toimia kestävästi ja innovatiivisesti

Pulloposti 42
Jouni Mutanen
Kaupunginjohtaja
Naantali

Naantali on 2009 ja 2011 tehtyjen kuntaliitosten jälkeen todellinen saaristokaupunki. Muutamat luvut kertovat hyvin tilanteen.

Naantalissa on yli 1000 saarta ja meren rantaviivaa noin 1 000 kilometriä. Lähes 90 % maa-alueesta muodostuu saaristoalueista. Kaupungin 19 300 asukkaasta 6 400 asuu saarilla eli noin kolmasosa. Ilman tieyhteyttä olevia asuttuja saaria on 26. Kaupungin vesialueiden pinta-ala on maa-alueiden alaa suurempi.

Meri on vahvasti läsnä koko Naantalin alueella. Niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat kokevat Saaristomeren läheiseksi ja tärkeäksi asiaksi.

Kaupunkistrategiansa mukaisesti Naantali vaalii rakennetun ja luonnonympäristön arvokkaita piirteitä sekä toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita toiminnassaan. Tavoitteena on rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen. Strategia velvoittaa laatimaan Itämerihaasteen toimenpideohjelman ja Naantalin ilmastotavoitteet sisältävän ympäristöohjelman.

Uutta ympäristöohjelmaa on valmisteltu keväästä lähtien. Ohjelman luonnoksen mukaan tavoitteena on, että Naantalin vesistöjen tila paranee vuoteen 2022 mennessä ja on hyvä vuoteen 2027 mennessä. Tarkoitus on, että Naantali uusii Itämerihaasteen sitoumuksensa. Itämeren tilaa parantavia toimia toteutetaan jatkossa osana ympäristöohjelmaa.

Ympäristöohjelman luonnokseen sisältyy monia maa-alueella toteutettavia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Useat näistä toimenpiteistä vaikuttavat myös merialueen tilaan.

Naantalissa vuonna 2022 järjestettävät asuntomessut on erinomainen tilaisuus kaupungille ja alueen rakentajille osoittaa edelläkävijyyttä ja toteuttaa sellaisia asumisratkaisuja, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Merellinen asuntomessualue rakennetaan Luonnonmaan saarella ja Matalahti-nimisen merenlahden pohjoispuolella sijaitsevaan kallioiseen mäntymaisemaan.

Lounatuuleksi nimetyn asuntomessualueen kaavoituksessa ja suunnittelussa on otettu luonto ja ympäristö monin tavoin huomioon. Kadut ja rakennuspaikat on sovitettu maastoon siten, että kallion louhintaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Puustoa on karsittu harkitusti jo ennen kunnallistekniikan ja asuintalojen rakentamista. Jäljellä olevia puita ei ole tarkoitus kaataa, jollei se ole aivan välttämätöntä. Tavoitteena on, että asuntotonteilla luonto ja kasvillisuus säilyisivät mahdollisimman luonnollisina.

Asuntomessualueelle rakennettavilta taloilta edellytetään innovatiivisia energiaratkaisuja. Asuntomessualueen eteläosaan ja meren rantaan rakennettavaan puistoon suunnitellaan aurinkoenergiaa talteen ottavaa voimalaa. Kierrättämistä edistetään alueen kiinteistöjen yhteisellä jätteiden lajittelu- ja keräyspisteellä. Tonteille ei tule omia keräysastioita, vaan jätteet tuodaan lajiteltuina yhteiseen pisteeseen.

Asuntomessualueen kunnallistekniikkaa rakennettaessa kiinnitetään erityistä huomiota työmaavesien hallintaan. Rakennustöistä syntyvien valumavesien vastuullisella käsittelyllä pystymme vähentämään vesistöön päätyvää kuormitusta ja suojelemaan alueen ympäristöä töiden aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta. Messuhankkeeseen liittyy 1,5 kilometrin pituisen veneväylän rakentaminen Matalahden halki, millä arvioidaan olevan myös lahden veden laatua parantava vaikutus.

Asemakaavalla suojellaan messualueen kalliomuotoja, soita ja kosteikkoja sekä uhanlaisen lajin, palosirkkojen, reviirialue. Alueen hulevesiä on tarkoitus johtaa nykyiselle suolle, jotta sen kosteustilanne säilyy suotuisana. Hulevesien käsittely on suunniteltu niin, ettei alueelta tule kuormitusta läheiseen mereen.

Naantali haluaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja innovatiivisesti. Kaupungin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Tulevaisuuden haasteet liittyvät tavoitteiden konkretisointiin ja siihen, että löydämme vaikuttavia toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin