Merellinen ja kestävä Helsinki

Pulloposti 34
Jan Vapaavuori
Helsingin pormestari

Voimakas kasvu on sävyttänyt Helsingin historiaa jo parisataa vuotta, eikä kasvulle vielä näy päätepistettä. Viime vuonna kaupunkimme kasvoi 8091 uudella helsinkiläisellä. Helsingissä kasvu keskittyy erityisesti merenranta-alueille, mikä korostaa kaupunkimme merellisyyttä entisestään.

Puhdas Itämeri ja merellinen Helsinki kulkevat käsi kädessä. Haluamme laajan puhtaan merialueen ja saariston mahdollistavan meille virkistäytymisen, uusien kaupunginosien rakentamisen sekä meren läheisyydestä ammentavat palvelut.

Ensimmäisenä Itämeren jätevesiltään fosforineutraalina kaupunkina [jätevesiemme suhteen] meillä on vahvan suunnannäyttäjän asema. Tulevaisuuden globaalit haasteet ratkaistaan pitkälti kaupungeissa. On kaupungeista kiinni, miten esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tai ympäristön suojelussa onnistutaan.

Helsingin uudessa strategiassa korostuu moderni ilmasto- ja ympäristövastuu. Strategian ytimessä on näkemys siitä, että Helsinki on ennen kaikkea paikka ja yhteisö, jonka tekevät helsinkiläiset itse, myös ilmasto- ja ympäristöasioissa. Uusilla merellisillä asuinalueilla fiksua ja kestävää arkea on jo tehty yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haaste on mittava, mutta paljon on jo tekeillä. Esimerkiksi Salmisaaren uusi pellettilaitos vastaa koko Keravan lämpötarvetta.

Haaste on niin mittava, että kaupunki ei yksin siitä selviä. Tarvitsemme niin elinkeinoelämän, tieteen kuin kaupunkilaisten kumppanuutta. Resursseja viisaasti käyttävien toimintamallien luominen tuo mukanaan myös merkittävää uutta liiketoimintapotentiaalia esimerkiksi älykkään liikkumisen ja energianhallinnan muodossa. Helsinki haluaa strategiansa mukaisesti toimia yhä aktiivisemmin alustana mielenkiintoisille ja tuloksellisille innovaatioille. Uusien ratkaisuiden löytämisessä ja käyttöönotossa tarvitaan myös kaupunkilaisten aktiivisuutta ja osallisuutta.

Teemme tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa tietopohjaisen päätöksenteon turvaamiseksi. Siitä hyvä esimerkki on kaupungin rahoittama Itämeren ekonomian professuuri, jossa identifioidaan kustannustehokkaimmat keinot Itämeren tilan parantamiseksi.

Muoviroska on yksi kaupunkiympäristön isoimmista näkyvistä ympäristöhaasteista. Roska-astioiden lisäämisen ohella tarvitaan lisää muovinkeräysastioita. Myös uudenlaisia muovinkerääjiä on lisättävä merenrannoille. Tähän kampanjaan olemme hakeneet kumppaniksi Tallinnan kaupungin. Turun kanssa valmistelemme Itämerihaasteen jatkoa.

Helsinki tunnetaan Itämeren tyttärenä. Upean saaristomme merkitys virkistäytymisen lähteenä ja vetovoimatekijänä kasvaa jatkuvasti. Kaupunkilaisilla ja täällä vierailevilla on entistä laajemmat mahdollisuudet astua laivaan Kauppatorilta tai muista satamista ja löytää oma kesäparatiisinsa merellisten kohteiden laajasta joukosta.

Kaupunkistrategian viitoittamalla tavalla merellä ja ranta-alueilla panostetaan käytännön tekoihin, jotka lisäävät virkistysmahdollisuuksia ja edistävät matkailua. Syksyllä otamme harppauksen vielä eteenpäin, kun Helsinki saa oman merellisen strategian. Kaupunkilaiset ovat ottaneet idean innostuneena vastaan. Saimme lyhyessä ajassa yli 500 konkreettista ideaa, miten merellistä Helsinkiä voisi vahvistaa.

Helsingin nykymerellisyys on oivaltavia liikenneratkaisuja metroa, vesiliikennettä ja kaupunkipyöriä yhdistäen. Merellisyys on yrittäjien toiminnan mahdollistamista, tornitalojen asukkaiden rantaelämää makkaranpaistoineen, se on uimapaikkoja ja saunomista, se on kulttuuritarjonnan ja suurtapahtumien tuomista merellisiin ympäristöihin.

Kulttuuritarjonta merellä ja meren äärellä on myös hyvä sijoituskohde. Vuonna 2020 rannoille ja saariin levittäytyvä kansainvälinen nykytaiteen tapahtuma Helsinki Biennale nostaa Helsingin kansainväliseen valokeilaan. Tarkoitus on vahvistaa Helsingin matkailullista vetovoimaa, mutta myös saariston pitämistä kaupunkilaisille avoimena ja käytettävänä.

Merellisyys on olennainen osa koko pääkaupunkiseudun identiteettiä ja olemassa oleva resurssi, jota tulevaisuudessa hyödynnetään entistä paremmin. Se on mahdollista kuitenkin vain, jos hyödynnämme ja kehitämme Itämerta kestävällä tavalla.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin