Meillä on keinot tehdä maailmasta parempi paikka

Pulloposti 5
Tuula Haatainen
SDP:n presidenttiehdokas

Terrori-isku Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001 muutti voimakkaasti ympäröivää maailmamme. Terrorismin vastainen sota laajeni Yhdysvalloista nopeasti eri puolille maailmaa. Myös oma mantereemme on kokenut terrori-iskuja vuosien mittaan.

Terrorismin juurisyitä ei kuitenkaan voida ratkaista aseilla. Monet tutkimukset osoittavat, että syyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Uhoaminen sodalla ja ydinaseiden laukaisunappuloilla on kuin heittäisi bensaa liekkeihin.

Kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen näkyy myös Suomen presidentinvaaleissa. Ukrainan ja Krimin tilanteet sekä niiden seurauksena pakotteet kiristävät Euroopan unionin ja Venäjän suhteita. Globaalit jännitteet puhututtavat myös Itämeren ympärysvaltoja. Itämerestä on tullut jälleen jakolinjojen meri. 

Meiltä ehdokkailta kysytään, miten reagoisimme, jos Suomen naapurialueille hyökättäisiin. Meiltä tivataan, pitäisikö sittenkin liittyä Natoon. 

Kasvattaako tällainen vaalikeskustelu kansalaisten turvallisuudentunnetta? Eikö meidän pitäisi miettiä enemmänkin mitä voisimme tehdä rauhan ponnistelujen eteen ja etsiä ratkaisuja eriarvoisuuden poistamiseksi?

Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa ja turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy poliittisen vuoropuhelun avulla. Siihen meille antaa hyvän kaikupohjan sopimisen kulttuurimme. Vaikeinakin aikoina olemme neuvotellen ja yhteistyössä rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa. Kun yhteiskunta on eheä ja tasa-arvoinen, kaikilla kansalaisilla on tahto maansa puolustamiseen. Yleinen asevelvollisuus on sen tae. 

Sopimisen perinnettämme arvostetaan maailmallakin. Voimme käyttää kokoamme suurempaa ääntä niin Euroopan unionissa kuin YK:ssakin, jotta kansainvälisiä jännitteitä saadaan puretuksi rauhanomaisesti. EU:ssa meidän on vain otettava aktiivisempi ote. Unionia koettelevat Brexit, kansallismieliset liikehdinnät ja pakolaisvirrat. Rajat kiinni -asenne ei tarjoa pelastusta. Meidän on mietittävä vaihtoehtoja, joilla teemme EU-kansalaisten silmissä uskottavia linjauksia.

Tämän päivän keskeiset turvallisuusuhkat ovat ilmastonmuutos seurauksineen. Ilmastonmuutos näkyy Itämerelläkin, jossa se yhdessä maatalouden ravinnevaluman rehevöittämisen seurauksena kasvattaa hapettomia alueita meressä. Tätä uhkaa ei asevarustelulla ratkaista.

Turvallisuusuhkia muodostaa myös yhteiskunnallinen eriarvoistuminen niin kotimaassa kuin globaalistikin. Naisten ja kansalaisyhteiskunnan äänet ovat vaiettu monissa maailman maissa. Olisiko jo aika kuunnella?

Korkean teknologian ja korkean osaamisen maana meidän on kyettävä tarjoamaan vaihtoehtoja, joilla ilmastonmuutos torjutaan. Siihen foorumeita ovat EU:n ja YK:n ohella Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtajamaa Suomi on parhaillaan. Annetaan äänemme kuulua.

Eriarvoistumiseen vaikutetaan demokratiassa poliittisilla päätöksillä. Suomi on noussut sadassa vuodessa kehitysmaan tasolta korkeatasoiseksi hyvinvointivaltioksi. Meiltä löytyvät ne keinot, joilla jokainen kansalainen voi tuntea arvostusta ja kuuluvuutta tähän yhteiskuntaan.

Koulutuksellinen tasa-arvo, yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut, naisten ja miesten tasavertainen osallistuminen, oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen sekä toimiva kansalaisyhteiskunta ovat arvoja, joita meidän on vaalittava niin omassa maassamme kuin maailman mittakaavassakin.

Meillä on keinot tehdä maailmasta parempi paikka. Mutta onko meillä sydäntä tehdä. Haluan luottaa, että on.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Centrum Balticum on pyytänyt jokaiselta presidenttiehdokkaalta Pullopostia.

Pulloposti 5/2018

Palaa otsikoihin