Meidän tulee voida tarjota myös tulevaisuuden sukupolville puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri

Pulloposti 1
Mika Maaskola
Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Saaristomeren rannalla sijaitsevalle Turun kaupungille meren tila on ensiarvoisen tärkeää. Itämeren suojelukomissio (HELCOM) totesi vuoden 2023 lokakuussa julkaistussa laajassa raportissa, että meren tilan huononeminen tuottaa arviolta 9 miljardin vuotuiset menetykset pelkästään virkistyskäytöstä. Virkistysmahdollisuuksien lisäksi meri tarjoaa kaupungille ja sen asukkaille strategisen väylän maailmalle, ruokaa ja energiaa. Turun sataman liikenne on lähes 30 % koko Suomen meriliikenteestä.

80-luvulta lähtien olen omalta mökkirannaltani Haveröstä saanut tarkkailla Itämerta. Muistan kesiä, jolloin sukeltaessa vesi oli kirkasta ja pohja puhdasta hiekkaa, kalasaaliina oli kampeloita. Nykyään jo ennen pohjaa on edessä usein epämukava sinilevälautta, joka muistuttaa konkreettisesti Itämeren huonosta tilasta.

Miten aiomme osaltamme taata, että Itämeri on meille tulevaisuudessakin positiivinen valttikortti ja mahdollistaa elämisen? Vaikka Itämeren huonontuva tila on puhututtanut jo vuosikymmeniä, ei hyvään tilaan olla päästy. Lisäksi muuttuva ilmasto tulee vaatimaan suojelutoimia entistä nopeammin. Itämeren suojelussa tulee huomioida ja tuoda näkyville ekologisten arvojen lisäksi entistä vahvemmin myös muut kestävän kehityksen osa-alueet. Merellä on meille vahva sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen arvo. Turun kaupungin yksi merkittävimmistä vetovoimatekijöistä on meidän upea saaristomme puhtaine uimavesineen. Vuonna 2007 Turun ja Helsingin silloiset kaupunginjohtajat kävelivät Turkua halkovaa Aurajoen vartta ja totesivat, että jotain on tehtävä. Näin syntyi Itämerihaaste, jonka tarkoituksena on toimia kaupunkitasolla edelläkävijänä Itämeren suojelussa ja haastaa samalla muut toimijat mukaan. Visiona on alusta asti ollut puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Itämeri on meille yhteinen, haasteetkin tulee ratkaista yhdessä.

Tuon 17 vuoden aikana Turku ja Helsinki ovat paitsi toteuttaneet jo kolme toimenpideohjelmaa myös toimineet suunnannäyttäjinä kaupunkienvälisessä yhteistyössä. Useat konkreettiset toimet on saatu juurrutettua osaksi kaupunkien normaalia toimintaa ja lisäksi verkostossa on mukana jo yli 330 jäsentä. Yksi juuri päättyneen toimenpidekauden merkittävä Turun Itämereen kohdistuvaa kuormitusta vähentävä saavutus on kaupungin jätevedet puhdistavan Kakolan puhdistamon mittava UV-hygienisointilaitoshanke, jossa nykyään laitokselle päätyvä jätevesi puhdistuu uimakelpoiseksi.

Tulevaisuudessa Itämeren suojelussa näyttelee entistä tärkeämpää roolia yhteistyö. Siksi nyt tammikuussa alkava neljäs Turun kaupunginhallituksen hyväksymä (marraskuu 2023) toimenpideohjelma on myös rakennettu yhdessä. Ääni on annettu sekä kaupungin asukkaille, muille sidosryhmille, että koko kaupunkiorganisaatiolle, jotta Itämeren suojelusta saadaan yhteinen asia, jossa huomioidaan sekä kaupunkilaisten kokemukset, että asiantuntijoiden näkökulma. Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka ovat osaltaan, omasta viitekehyksestään, tuoneet huolensa Itämerestä näkyville. Itämeri vaatii meidän kaikkien panosta ja aidosti monimuotoista yhteistyötä. Se onnistuu, kun kaikki saavat äänensä kuuluville.

Päättäjinä meillä on lisäksi erityinen velvollisuus ja mandaatti huolehtia osaltamme, että jälkeemme jää uimakelpoinen ja hyödyllinen Itämeri, sellainen, josta voimme olla ylpeitä. Vaatii uskallusta ja tahtoa puolustaa Itämerta päätöksenteossa, vaikka Itämereen panostaminen ei näkyisi välittömästi saman hallituskauden aikana positiivisena – ei kukkarossa eikä meressä. Se on investointia tulevaan, ja se tulee näkymään viimeistään jälkipolvillemme, korkojen kera.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin