„meidän meri“ – meri, joka tekee meistä naapureita

Pulloposti 42
Konrad Arz von Straussenburg
Saksan Suomen-suurlähettiläs

 Itämeren alueella on aina ollut keskeinen merkitys suomalais-saksalaisille suhteille: Hansaliitto yhdisti maitamme tiiviisti jo vuosisatoja sitten ja myös ajatusten vaihdolla on ollut vaikutuksensa maittemme kulttuuriseen historiaan – mainittakoon Mikael Agricolan matka Lutherin Wittenbergiin. Jo itse sana Hansa tuo näkyviin tämän yhteyden valaisevalla tavalla: sillä on samat etymologiset juuret kuin sanalla kansa, jotka molemmat tarkoittivat alunperin liittoa tai yhteisöä.

Itämeren rooli tavaraliikenteessä on edelleen merkittävä, kun 90 % Suomen viennistä ja 70 % sen tuonnista kulkee Itämeren kautta. Myös tavaraliikenne tärkeimmän kauppakumppanimaa Saksan kanssa (noin 15 %) kulkee tätä reittiä. Tavaraliikenne on kuitenkin edelleen vain osa moninaisista kahdenvälisistä suhteistamme. Itämeren aluetta koskevien aiheiden kirjo on laaja, joten meillä on suuri intressi jatkaa ja syventää maittemme yhteistyötä.

Yhteistyömme perustuu sekä Saksan että Suomen politiikkaa leimaaviin periaatteisiin, eli aktiiviseen monenkeskisyyteen ja avoimeen vuoropuheluun.  Itämeripolitiikka tarjoaa kaikille rannikkovaltioille EU-jäsenyydestä riippumatta tärkeän foorumin vuoropuhelulle. Siksi ilmastopolitiikan ja ihmisoikeusteemojen nouseminen osaksi Itämeren valtioiden neuvoston yhteistä visiota vuodelle 2023 on menestys. Syy on selvä: ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä ihmisten välinen kohtelu eivät tunne rajoja tai rantaviivoja. Sen takia käymme edelleen tuottoisaa vuoropuhelua kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden kesken siitä, miten voimme luoda sellaisen kestävän Itämeren alueen, joka tarjoaa nykyiselle alueen nuorisolle pitkälläkin aikavälillä hyvän ja houkuttelevan paikan elää. Tavoitteen saavuttamiseksi käymme tiivistä kahdenvälistä yhteistyötä erilaisissa alueellisissa toimielimissä, mutta myös EU:ssa ja laajemminkin, esimerkiksi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOMissa, Itämeren valtioiden neuvostossa ja EU:n Itämeri-strategian sekä pohjoisen ulottuvuuden puitteissa.

Suomen Itämeri-suurlähettiläs Helena Tuuri kirjoitti edellisessä Pullopostissaan, että nyt olisi näytön paikka. Olen samaa mieltä. Käytännönläheiset, matalan kynnyksen yhteistyömuodot ovat paras tapa saada keskeiset tekijät mukaan. Myös Saksa osallistuu yhteistyön vahvistamiseen kaikilla tasoilla ja erityisesti valtioidenvälisissä foorumeissa. Tavoitteemme tämän vuoden, eli puheenjohtajamaa Saksan, HELCOMin ministerikokoukselle 20.10. Lyypekissä on päivittää Itämeren suojelun toimintaohjelma vastaamaan nykyisen vuosikymmenen haasteisiin. Työt aloitettiin jo Suomen puheenjohtajakauden aikana. Vahvistamme edelleen yhteisiä päättäväisiä ponnistelujamme ilmastonmuutosta, lääkkeiden ja jätteiden aiheuttamaa meren saastumista, lisääntyvää vedenalaista melua sekä merenpohjan monimuotoisuuden katoamista ja vahingoittumista vastaan. Päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman selkeänä tavoitteena on saada Itämeren ekosysteemit hyvään kuntoon.

Tämän vuoden Balex Delta -harjoitus antoi hyvän esimerkin yhteisistä ponnisteluistamme vastaamaan Itämeren alueen haasteisiin. HELCOMin jäsenmaiden osallistujat osoittivat Suomen merivartioston johdolla, että hyvin hoidetun viestinnän ja yhteistyön ansiosta jopa ennennäkemätön suuronnettomuus pystytään hallitsemaan tehokkaasti. Kuusi suomalaista ja mm. kaksi saksalaista alusta poistivat 20 000 tonnia raakaöljyä vastaavaa materiaalia, mikä on jopa 4 000 tonnia enemmän kuin Itämeren suurimmassa öljyonnettomuudessa 1981.

Edessämme on kuitenkin lisää vaikeita tehtäviä. Itämeren vesistöissä piilee edelleen arviolta noin 300 000 tonnia tavanomaisia ampumatarvikkeita. Kyse on HELCOM-puheenjohtajakautemme tärkeästä aiheesta, johon ulkoministeri Maas viittasi vuoden 2020 Itämeren valtioiden neuvostossa, ja sitä korostivat myös Itämeren alueen parlamentaarinen konferenssi sekä hiljattain Saksan liittopäivät. Tässäkin asiassa tarvitsemme tiivistä alueellista yhteistyötä sekä vuoropuhelua niillä tutkimuksen ja kehityksen osa-alueilla, joilla kehitetään ratkaisuja ampumatarvikkeiden turvalliselle poistamiselle.

Itämeri-kumppanina olemme haasteista huolimatta tulevaisuuden suhteen toiveikkaita: Saksan puheenjohtajuuskauden aikana tehty päätös EU:n Itämeren alueen strategiapisteen perustamisesta on tärkeä askel kohti kaikkien tasojen parempaa verkostoitumista EU:n Itämeren strategian puitteissa. Näemme Itämeren alueella tärkeää potentiaalia tulevaisuuden teknologian kehittämiselle. Alue kehittyy yhä enemmän vihreän, uusiutuvan energian lähteeksi, esimerkiksi merituulipuistojen laajentamisen avulla. Lisääntyvän energiatuotannon tavoitteet tulee kuitenkin yhteensovittaa merellisen ympäristön suojelun kanssa.

Vuoden 2021 jälkeenkin Saksa tulee olemaan innokas ja aktiivinen kumppani Itämeren alueella. HELCOMin puheenjohtajakauden päätyttyä Saksa siirtyy 1.7.2022 Itämeren alueen neuvoston puheenjohtajamaaksi, mikä on meille merkittävä tilaisuus toteuttaa yhdessä kumppaneittemme kanssa kestävän Itämeren alueen visio.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin