Matkailisinko tänä vuonna Itämeren alueella?

Pulloposti 5
Anna-Maija Toivonen
EU:n Itämeri-strategian matkailun politiikka-alueen koordinaattori
Pohjois-Pohjanmaan liitto

Joulun pyhinä oli aikaa haaveilla tulevasta vuodesta, suunnitella lomia ja niiden menemisiä ja tulemisia. Puolisoni haaveisiin kuuluu lohensoutureissu pohjoiseen ja omiini muutama päivä Kuusamon mökillä järven rannalla. Edellinen lomareissu ulkomaille on tehty ennen pandemiaa, ja ehkä ensi vuonna voisi lähteä järvi- ja jokiressujen lisäksi jonnekin kauemmaskin, mutta minne? Viime vuoden lopulla listattuja vuoden 2023 trendikkäimpiä matkakohteita tutkiessani huomasin, että ainakin Espanja ja Ranska ovat tulleet useammallakin listalla mainituiksi. Ei mitenkään yllättävää, että esimerkiksi Pariisi löytyy näiden kohteiden joukosta. Sitä vastoin yllättävää oli, että erään listan ykkösenä komeili Kööpenhamina. Se on kiistatta upea kaupunki, mutta jäin miettimään mikä saa matkailijan kiinnostumaan juuri Kööpenhaminasta. Itämeren rannoilta nimittäin löytyy muitakin, ainakin itseäni kiinnostavia kaupunkeja, joiden voisi yhtäläiseen kuvitella trendaavan matkailijoiden keskuudessa. Tukholma, Riika, Tallinna tai Helsinki esimerkiksi, jos ajatellaan Itämeren alueen rannikkokaupunkeja. Jos taas mietin Itämeren alueen maita kokonaisuudessaan, löytyy vaihtoehtoja matkakohteiksi jo niin paljon, että on tarkennettava pohdintaa siihen, mitä lomaltani haluan. Haluanko rantalomalle, kaipaanko kulttuurikohteita, shoppailua, luontoelämyksiä vai lähtisinkö ruokamatkalle? Näitä kaikkia nimittäin löytyy, ja paljon muutakin.

Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa 2022 julkaiseman pk-toimialabarometrin pohjalta koostetun matkailun toimialaraportin mukaan matkailutoimialan suhdanneodotukset ovat positiivisvoittoiset, mutta jäävät kuitenkin vuodentakaista selvästi heikommiksi. Syksyn 2022 saldoluku on +2, syksyllä 2021 luku oli +29 ja syksyllä 2020 peräti -27. Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa matkailualalla uskotaan viime vuoden tapaan vahvimmin materiaalien hintojen ja lopputuotteiden ja palveluiden hintojen kasvuun. Edelleen raportissa todetaan, että matkailualalla myynti ja markkinointi on selkeästi yleisin kehittämistarve. Tämän lisäksi henkilöstön kehittämiseen ja johtamiseen liittyvät kehittämistarpeet mainitaan matkailualalla tärkeimmiksi. Koko maan tasolla pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne. Matkailussa toimialalla kehittämistä jarruttaa sen sijaan työvoiman saatavuusongelmat. Seuraavina matkailualalla mainitaan yleinen suhdannetilanne ja kustannustaso. Pk-toimialabarometrin mukaan myös Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittäviä vaikutuksia matkailuun, matkailutoimialojen yrityksistä 59 % on kokenut sen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia tuotantoon ja/tai liiketoimintaan. 58 % matkailutoimialan yrityksistä ilmoittaa kielteisten vaikutusten näkyvän tuotantokustannuksissa ja 53 % kysynnän heikentymisessä.

Itämeri-strategian matkailun politiikka-alueen koordinaattorina saan tehdä työtä koko Itämeren matkailun kehittämiseksi. Muiden Itämeren maiden matkailun parissa työskentelevien kanssa keskustellessa esille tulevat käytännössä ihan samat edellä mainitut haasteet ja kehittämistarpeet. Lisäksi kaikkien yhteinen suuri huolenaihe on ilmastonmuutos ja erityisesti se, miten voisimme kehittää matkailua entistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Kaiken huolen keskellä on tärkeätä nähdä myös se, mitä mahdollisuuksia muutokset ja haasteet voivat tarjota. Digitalisaatio haastaa alan toimijoita jatkuvaan kehittämistyöhön, mutta se myös tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia asiakkaiden yksilölliseen palvelemiseen ja yritysten tiedolla johtamiseen. Eteläisen Euroopan kesät alkavat olla tuskaisen kuumia, joten Itämeren alueen viileämmät olosuhteet alkavat näyttäytyä varsin houkuttelevina. Myös se, että Itämeri on tänä päivänä yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä, voi lisätä alueen kiinnostavuutta matkailijoiden silmissä. Kukin Itämeren alueen maa ja kukin matkailukohde tekee tahollaan matkailun kehittämistyötä, mutta koska haasteet ovat suurelta osin yhteneväisiä, on verkostoituminen ja yhteistyö tärkeätä. Rajat ylittävän yhteistyön kautta voidaan löytää uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisuja, yhdistää ja jakaa osaamista ja yhdessä tekemällä nostaa koko Itämeren alueen profiilia ja houkuttelevuutta matkailualueena.

Palaa otsikoihin