Matka erinomaisuuteen

Pulloposti 35
Ele Haavandi
Kõuen kartanon toimitusjohtaja

Mirje Tammaru
Kõuen kartanon tapahtumapäällikkö

Olemme perillä. 40 minuutin ajomatkan jälkeen Tallinnan keskustasta olemme saapuneet keskelle metsiä ja peltoja ja käännymme kahden porttipilarin välistä sisään. Kettu kipittää nurmikon poikki ja puiston puiden välistä näkyy hillitysti pastellinvärinen, mutta mahtava rakennuskompleksi barokkipylväineen. Olemme saapuneet Kõuen kartanoon ja tämä tavallisen, tyypillisen virolaisen kartanon ulkonäkö on itse asiassa harhaanjohtava.

Kõuen kartano (alun perin Hof Kau) on äärimmäisen ainutlaatuinen paikka, jonka rauhallisen, inspiroivan ja valoisan tunnelman on luonut sen kiehtova historia ja erityinen sisustussuunnittelu.

Kõuen kartano mainittiin ensimmäistä kertaa jo 1200-luvulla, minkä ansiosta sitä voidaan pitää yhtenä Viron vanhimmista kartanoista. Nykypäivään asti säilyneet kartanon holvikellarihuoneiden ja rakennuksen yhden siiven paksut ja epäsäännölliset seinät antavat arkeologeille aihetta uskoa, että kyseessä oli alun perin keskiaikainen vasallilinnoitus. Barokkimainen päärakennus valmistui 1800-luvulla, mikä antaa sille mahdollisuuden olla täysin erilainen verrattuna monien muiden virolaisten kartanoiden päärakennuksiin – siitä puuttuu klassistinen enfilade järjestelmä ja tilanjako.

Yli 700 vuoden aikana kartanolla on ollut monia eri omistajia. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Gerhardus de Kouwe, Tanskan kuninkaan vasalli. Myöhemmin Kõuen kartanossa on asunut sotilaita, taiteilijoita, tutkimusmatkailijoita ja valtiomiehiä, joista ehdottomasti maailmankuuluisin oli tutkimusmatkailija ja merivoimien upseeri Otto von Kotzebue (1787–1846), joka purjehti kolme kertaa elämänsä aikana maailman ympäri. Kotzebuen retkikunnan jäseninä oli sekä kuuluisia taiteilijoita että tiedemiehiä, jotka kartoittivat merireittejä ja rannikkoviivoja, löysivät ja tallensivat uusia saaria, kasvi- ja hyönteislajeja ja antoivat uutta tietoa tieteen kehitykseen. Kartanon nykyiset omistajat ovat saaneet hänestä inspiraatiota kunnostettaessa kartanon upeaa sisustusta.

Nuoren Viron tasavallan alkukaudella tapahtui useita tärkeitä muutoksia, jotka vaikuttivat suoraan kartanoiden tulevaisuuteen. Päävaikuttaja oli vuoden 1919 maareformi, jonka aikana Viron kartanoiden maat ja omaisuus kansallistettiin ja jaettiin uudelleen. Kartanon omisti 1920- ja 1930-luvuilla vapaussodan tunnustettu sankari ja Viron sotilastiedustelun päällikkö eversti Karl Laurits. 1941–1972 kartanossa toimi koulu, jonka sulkemisen jälkeen kartanokompleksi jäi rappeutumaan useiksi vuosikymmeniksi.

Vuonna 2006 päättivät nykyiset omistajat ostaa kartanon ja ottivat sydämenasiakseen palauttaa kartano entiseen loistoonsa. Noin 2,5 vuotta kestäneiden, mittavien kunnostustöiden jälkeen nykyaikainen Kõuen kartano avasi vihdoin ovensa vierailijoille vuonna 2012.

Millainen on Kõuen kartano tänään?

Pysäytämme auton päärakennuksen pylväskäytävän eteen ja astumme ulkoisesti hillittyyn rakennukseen. Täällä, seinien välissä, avautuu aivan erilainen maailma, upea ja eklektinen. Se on todellinen maailmanmatkaajan koti, johon kaikki ovat tervetulleita, jossa jokainen huone, antiikkihuonekalu, historiallinen maalaus ja veistos kertoo oman tarinansa. Kiehtovat tapetit, majesteettiset verhot ja runsaat matot lisäävät viihtyisyyttä huoneisiin. Alkuperäiset kattopalkit, puiset pylväät ja savupiiput lumoavat ja uunit sekä takat tuovat miellyttävää lämpöä.

Kartanossa on 20 persoonallista, nykyaikaistettua ja viihtyisää vierashuonetta, joiden ikkunoista avautuu näkymä vehreään kartanopuistoon, hedelmätarhaan, lampiin ja terasseille. Kartanon ympäristöä rikastuttavat entisestään ravintolasali, miellyttävät oleskelutilat ja tilava juhlasali, sauna, sisäuima-allas, viinikellari ja kirjasto.

Nykyään kartanossa järjestetään erilaisia ​​tapahtumia – seminaareja, kokouksia, konferensseja, kesäpäiviä, häitä, syntymäpäiviä jne. – eikä se siksi ole avoinna joka päivä.

Platon sanoi, että "erinomaiset asiat ovat harvinaisia". Kõuen kartano on sekä erinomainen että harvinainen ja se on nähtävä omin silmin ja koettava sielullasi. Tervetuloa!

  

Kotisivu: kau.ee

Kolumni edustaa kirjoittajien näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin