Maailman elintarvikevarmuus: jatkuuko Ukrainan osallistuminen siihen?

Vira Konstantynova
Ukrainan parlamentin puheenjohtajan ulkopoliittinen neuvonantaja (2019-2021)
Kansainvälisten suhteiden asiantuntija
AMES (Ukrainian Association of Middle East Studies) -asiantuntija

Pullopostin kesäsarjassa tuodaan keskiöön sodan varjossa taisteleva Ukraina.

Ukraina on yksi maailman elintarviketuotannon ja -viennin johtavista maista. Ukrainalaisten maanviljelijöiden ponnistelujen ansiosta noin 400 miljoonaa ihmistä maailmassa saa ruokaa. Venäjän täysimittaisessa hyökkäyksessä Ukrainan maataloussektorilla on edelleen tärkeä osa vastarinnassa elintarvikealalla ja yksi avainrooleista sotivan maan taloudessa. Sota tuhosi entiset vientitoimitusten logistiset reitit, jotka olivat pitkään taanneet geopoliittisen vakauden tietyillä maailman alueilla.

Kahovkan padon räjäytys 6.6.2023 nosti esiin huolen elintarvikekriisin voimistumisesta maailmassa. Venäjän täysimittainen sota Ukrainaa vastaan ​​ja Ukrainan eteläosien miehitys ovat johtaneet Ukrainan satamien tukkeutumiseen, viljan viennin vähentymiseen ns. globaalin etelän maihin, elintarvikkeiden hintojen kohoamiseen ja köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrän lisääntymiseen joissakin maissa.

Maailman nykyisessä tilanteessa nälän torjunnassa ei ole edistytty. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) arvioiden mukaan vuonna 2021 702–878 miljoonaa ihmistä kärsi nälästä. Global Hunger Indexin mukaan 44 maailman maassa on hälyttävä tai vakava nälänhätä. Suurin osa näistä maista on Afrikassa, ja vuoteen 2030 mennessä tällä alueella on eniten aliravittuja ihmisiä. FAO:n päivitetyn neljännesvuosiraportin mukaan maailman viljavarastot ovat pienenemässä, ja lisäksi vuonna 2023 vehnän tuotannon odotetaan laskevan. Venäjän Ukrainan vastaisen sodan seurausten laajuutta ja vaikutusta maailman ruokakriisiin on tällä hetkellä vaikea arvioida, mutta ruuan puutteesta kärsivien määrä tulee varmasti kasvamaan.

Ennen täysimittaista sotaa Ukrainan maataloussektorin osuus bruttokansantuotteesta oli noin 11 prosenttia. Maataloustuotanto riitti kattamaan täysin kotimaisen kulutuksen ja viennin osuuden. Ukraina on pysynyt luotettavana elintarvikevarmuuden takaajana maailmassa, eikä se rajoittanut elintarviketoimituksia COVID-19 -pandemian aikanakaan. Kotimainen kulutustarve on 7,5 miljoonaa tonnia, kaiken muun Ukraina vei ulkomaille. Sodan alkaessa ukrainalaiset maanviljelijät kohtasivat ennennäkemättömiä haasteita, jotka rajoittivat merkittävästi Ukrainan maataloustuotteiden tuotantoa ja myyntiä. Näitä ovat vientireittien tukkiminen, elintarvikkeiden varastointiin tarvittavien infrastruktuurien tuhoaminen, sadon tuhoaminen, maatalouskoneiden varkaudet ja tuhoaminen, sotatoimien myllertämät ja saastuttamat pellot miehitetyillä alueilla, viime vuoden sadon hintavaihteluista ja ylipäätään sen toteuttamisvaikeuksista johtuva maanviljelijöiden taloudellisten resurssien puute ja nyt lisäksi myös maiden tulviminen ja kastelujärjestelmien tuhoutuminen.

Kiovan kauppakorkeakoulun arvioiden mukaan Ukrainan maataloussektorille aiheutetut vahingot olivat huhtikuun 2023 tilanteen mukaan yhteensä 9 miljardia dollaria eli yli 26 % sen aineellisesta omaisuudesta. Ukrainan maatalous- ja elintarvikeministeriön ennusteen mukaan Ukraina pystyy tänä vuonna kylvämään lähes saman alan kuin vuonna 2022. Vuonna 2023 viljan ja teollisuuskasvien kasvattamiseen käytettiin 19,3 miljoonaa hehtaaria. Vilja- ja palkokasvien kokonaisbruttosadon ennuste vuodelle 2023 viljelyalojen merkittävä väheneminen huomioon ottaen on 44 miljoonaa tonnia. EU:n arvioiden mukaan Ukrainan olisi pitänyt tuottaa 60 miljoonaa tonnia markkinointivuonna 2022-2023. Tälle vuodelle ennustettu viljasadon pieneneminen vähintään 37 % vuoden 2022 indikaattorista ja 60 % vuoden 2021 indikaattorista näyttää nykytilanteessa positiiviselta skenaariolta. Padon räjäyttämisen jälkeen tuotanto- tai vientimäärien ennusteet vaikuttavat tällä hetkellä alustavilta.

Venäjän Etelä-Ukrainassa sijaitsevan niin sanotun kultaisen maatalousteollisuusvyöhykkeen miehitys vaikutti maailman nälkätilanteeseen, koska sadon vienti oli mahdotonta edellisenä ja kuluvana markkinointivuonna. Ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainan maatalousviennistä noin 80 % kuljetettiin satamiin, joiden kautta kulki 4-5 miljoonaa tonnia viljaa kuukaudessa. Mustanmeren vilja-aloite heinäkuussa 2022 oli suora seuraus Venäjän petollisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan ​​ja välttämätön askel, jonka avulla voitiin jonkin aikaa lievittää elintarvikekriisiä, mutta ei estää sen syvenemistä edelleen. On tärkeää huomata, että suurin osa ukrainalaisten maataloustuotteiden ja vehnän vastaanottajamaista sijaitsee Aasian ja Tyynenmeren alueella, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikan alueella.

Yhdistyneiden Kansakuntien väliintulo ja Turkin välitystoiminta pakottivat Venäjän osittain lopettamaan Ukrainan Mustanmeren satamien saarron. Mustanmeren vilja-aloite edellytti demilitarisoitujen viljakäytävien luomista Suur-Odessan (Odessa, Tšornomorsk ja Pivdenny) satamiin elintarvikkeiden vientiä varten. Mykolajivin satamakeskus sen sijaan jäi sopimuksen ulkopuolelle ja siksi pois pelistä. Aloitteen lanseerauksen jälkeen vientimäärät kasvoivat vähitellen, mutta olivat silti merkittävästi pienemmät kuin vuonna 2021. Syksyllä 2022 viljavienti saavutti huippunsa, mutta määrät olivat 42-57 % pienemmät kuin vuonna 2021. EU:n ennusteiden mukaan Ukraina voisi tarjota vientiin 37,4 miljoonaa tonnia viljaa markkinointivuonna 2022-2023.

Elintarvikevarmuus on yksi Ukrainan rauhanohjelman kohdista. Täysimittaisen sodankin aikana Ukraina pyrkii täyttämään elintarvikkeiden toimitusvelvoitteensa erityisesti EU:n infrastruktuurivalmiuksien avulla. Humanitaarisen ohjelman Viljaa Ukrainasta osana Mustanmeren viljasopimusta tavoitteena on ehkäistä nälänhätää Afrikan ja Aasian maissa, auttaa voittamaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttaman maailman ruokakriisin humanitaarisia ja taloudellisia seurauksia. Osana marraskuussa 2022 pidettyä kansainvälistä elintarvikevarmuushuippukokousta kerättiin noin 150 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ruoan ostoon Afrikan ja Aasian maille. Maaliskuuhun 2023 mennessä tähän ohjelmaan on liittynyt jo 43 maata. Ohjelman toteutusaikana elokuusta 2022 kesäkuuhun 2023 viljaa ja maataloustuotteita vietiin meritse noin 32 miljoonaa tonnia. Viljasopimuksen jatkaminen tämän vuoden heinäkuun 18. päivän jälkeen on äärimmäisen välttämätöntä koko maailmalle, vaikka Venäjä onkin järjestelmällisesti pyrkinyt lopettamaan Mustanmeren vilja-aloitteen melkein sen käynnistämisestä lähtien. Venäjän saarron vuoksi elintarvikkeiden vienti tapahtuu Tonavan satamien sekä länsirajojen rautatie- ja tietarkastuspisteiden kautta. On selvää, että Euroopan kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä täysimittaiseen vientiin ja ulkomaanmarkkinoiden kysynnän kattamiseen.

Ylimääräistä huolta Ukrainalle ja maailmalle aiheuttaa se, että Venäjä varastaa ukrainalaisia tuotteita. NASA Harvestin arvioiden mukaan Venäjä on varastanut Ukrainasta vehnää vähintään miljardin dollarin arvosta. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon muita viljelykasveja tai elintarvikkeita, joita on säilytetty valloitettujen alueiden varastoissa. NASA Harvestin tietojen mukaan venäläiset korjasivat lähes 6 miljoonaa tonnia vehnää Ukrainan miehitetyllä alueella vuonna 2022. Ukrainan on vielä todistettava kansainvälisissä rikosoikeudellisissa menettelyissä ryöstettyjen raaka-aineiden varkaus ja niiden kauppaaminen yhtenä sotarikoksena. Kansainvälinen apu maataloustuotteiden, erityisesti viljan, alkuperän selvittämiseen tarkoitettujen välineiden kehittämisessä ja käyttöönotossa edistää osaltaan oikeuden palauttamista.

Venäläisten aiheuttaman Kahovkan padon murtumisen seuraukset Ukrainan maataloussektorille ovat tuhoisat. Hersonin alueen maatalousmaat joutuivat tulvan alle ja peltojen kastelujärjestelmät tuhoutuivat Hersonin, Zaporižžjan ja Dnipropetrovskin alueilla. Tällä hetkellä Hersonin alueella on tulvan alla noin 1,3 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, ja tulva uhkaa vielä noin 25 tuhatta hehtaaria. Tilanne on samanlainen Mykolajivin alueella, vaikka siellä tulvat ovatkin paljon pienemmät. Lisäksi Kahovkan vesiallas oli tärkeä osa ukrainalaisten maanviljelijöiden kastelujärjestelmiä. Padon räjäytyksen seurauksena 94 % Hersonin alueen, 74 % Zaporižžjan alueen ja 30 % Dnipropetrovskin alueen kastelujärjestelmistä jäi ilman vesilähdettä. Vesihuollon palauttaminen riippuu myös siitä, miten nopeasti Ukraina pystyy vapauttamaan miehitetyt alueensa osana puolustusvoimien vastahyökkäystä.

Ukrainan maatalousneuvoston arvioiden mukaan Ukraina menettää Kahovkan voimalaitoksen räjäytyksen aiheuttaman kastelun puutteen seurauksena 1,5 miljardia dollaria yksin vilja- ja öljykasvikategoriassa. Lisäksi yli 100 000 tonnia tuotteita on menetetty tulvien vuoksi. On mahdollista, että Ukraina menettää 3 miljoonaa tonnia satoa jo tänä vuonna. On vaara, että Etelä-Ukrainan pellot muuttuvat aavikoiksi jo ensi vuonna. Suorien ja välillisten vahinkojen kattava arviointi on mahdollista, kun vedenpinta on täysin tasaantunut.

Kansainvälisten järjestöjen ensimmäiset arviot osoittavat, miten valtava kielteinen vaikutus Kahovkan padon räjäyttämisen seurauksilla on maailman elintarvikevarmuuteen. Koska Ukrainan päävilja-alue on kärsinyt tuhoista, YK on ilmoittanut, että Kahovkan voimalaitoksen räjäytys johtaa tuotteiden hintojen nousuun sadonkorjuuvaikeuksien ja seuraavan sadon kylvöongelmien vuoksi. Näin ollen nälkäänäkevien määrän kasvun taittaminen on lähes mahdotonta.

Käytettävissä olevan logistiikkakapasiteetin ansiosta Ukraina pystyi viemään lähes 47 miljoonaa tonnia viljaa ja palkokasveja kuluvana markkinointivuonna (1.7.2022-12.6.2023). Sodan intensiivisen vaiheen jatkuessa on kuitenkin ennenaikaista puhua vientimäärien elpymisestä. Lisäksi maatalousalan potentiaalisten kehityssuuntien mallintamisen tulokset, mikäli sota päättyisi vuoden 2023 lopulla, ovat erittäin surullisia. Ukrainan maataloussektorilla voi kestää jopa 20 vuotta, ennen kuin se saavuttaa sotaa edeltäneet indikaattorit. Sodan päättymisen ajankohta, sodanjälkeisen jälleenrakennuksen nopeus, rahoitustarpeen määrä ja käytettävissä olevat resurssit ovat keskeisiä tekijöitä Ukrainan maatalouden palauttamisessa sotaa edeltävien mittareiden tasolle.

Ukrainan maatalousteollisuus yrittää myötävaikuttaa maailmanlaajuiseen elintarvikevarmuuteen sodan haasteista huolimatta. Ukrainan sadon varastaminen ja yritykset kaupata sitä ulkomaisilla markkinoilla osoittaa Kremlin aggressiivisen miehityspolitiikan toisen puolen, ei vain suhteessa Ukrainaan, vaan myös muihin maailman maihin, jotka ovat riippuvaisia ​​elintarvikkeiden tuonnista. Pakotteiden alaisena Venäjä yrittää hieroa kauppaa pakotteiden lieventämiseksi ruoan kustannuksella. Vaikka pakotteilla on jonkin verran vaikutusta Venäjän maatalousteollisuuteen, se, että jotkin maailman maat eivät noudata pakotteita, luo mahdollisuuksia niiden kiertämiseen, mikä puolestaan ​​viivästyttää Venäjän armeijan tappiota taistelukentillä.

Venäläisten aiheuttama Kahovkan padon murtuminen ei ole vain yritys pysäyttää Ukrainan vastahyökkäys niin, että osa miehitysjoukkoja vapautuu Hersonin alueelta siirtymään muille rintaman alueille. Venäjän sotarikoksella on myös taloudellinen logiikka: tavoite horjuttaa pysyvästi Ukrainan maatalousteollisuuden asemaa, eliminoida maatalouden kilpailija ulkomaan markkinoilta, tuhota yksi Ukrainan tärkeimmistä valuuttatulon lähteistä sekä kaataa vilja-aloite sellaisenaan.

Kansainvälinen tuki Ukrainan maatalousalalle, mm. teknisen avun antaminen miinanraivaukseen, maatalouskoneiden toimittaminen, maatalouden tukiohjelmien laajentaminen, teknologian luovuttaminen, tuki innovatiivisiin maatalousteollisuuden ratkaisuihin jne., on ratkaiseva tekijä elintarvikevarmuuden kriisi-ilmiöiden kasvun estämiseksi.

Venäjän sota Ukrainaa vastaan ​​heikentää suuresti maailmanyhteisön pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Mitä pidempään konflikti jatkuu, sitä enemmän maailmanyhteisö etääntyy kestävän kehityksen aatteesta ja turvallisen ympäristön visiosta. Maailmanlaajuinen kiristys elintarvikkeilla on lopetettava. Kansainvälisten vastatoimien puute miehittäjäjoukkojen rikoksia kohtaan kannustaa hyökkääjää tekemään uusia terroritekoja miehitettyjen alueiden kriittiseen infrastruktuuriin ​​kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti. Kansainvälisten järjestöjen reaktion Venäjän valtion terrorismiin ja ympäristömurhaan on oltava yksiselitteisen ankara, jotta niiden kykyä täyttää lakisääteiset tehtävänsä ja mandaattinsa ei aseteta kyseenalaiseksi.

Etelä-Ukrainan vapauttaminen miehityksestä on ainoa vaihtoehto, joka mahdollistaa elintarvikehuollon vakauden palauttamisen, varsinkin kun otetaan huomioon Venäjän viimeisimmät lausunnot "mahdollisuuksien puutteesta" jatkaa viljasopimusta. Riittävä määrä tarvittavia aseita antaa Ukrainalle mahdollisuuden palauttaa suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa vuoden 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Tämän prosessin jälkeen se pystyy turvaamaan maailman elintarvikevarmuuden tulevaisuudessa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin