Maailma muuttuu, muuttuuko tutkimus ja koulutus sen mukana?

Pulloposti 71
Markus Granlund
Dekaani, professori
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Yliopistomaailmassa on jo vuosia sitten ymmärretty se tosiasia, että monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu vaatii monitieteistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö ei tunne rajoja ja jotkin tieteiden väliset rajapinnat voivat olla jopa yllättäviä. Vielä muutamia vuosia sitten olisi pidetty outona, että esimerkiksi lääketieteilijät ja kauppa- sekä taloustieteilijät tekevät yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Terveydenhuoltojärjestelmien haasteet ja muutokset ovat kuitenkin ohjanneet ajassa elävää tiedeyhteisöä analysoimaan ratkaisuja esimerkiksi terveystaloustieteen näkökulmasta. Näin on Turun yliopistossa tehty. Edustamani Turun yliopiston kauppakorkeakoulun vertaisarvioiduista julkaisuista lähes 40 % julkaistaan nykyään muissa kuin kauppa- ja taloustieteellisissä lehdissä. Voidaankin puhua tietynlaisesta alan murroksesta.

Monimutkaisten ongelmien ratkaisu vaatii myös laajaa ja syvällistä yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Edustamassani tiedekunnassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttaminen on vuosien mittaan muodostunut ehkäpä poikkeuksellisen mittavaksi: teemme vuosittain yhteistyötä yli 500 yrityksen ja julkisen sektorin organisaation kanssa.

Jotta voimme olla aidosti vaikuttavia, meidän on pitänyt elää vahvasti ajassa, millä tarkoitan konkreettisia toiminnallisia muutoksia. Selkeimmin tämä näkyy tutkimustematiikkojen ja monitieteisyyden evoluutiossa. Selvitimme viime vuonna seikkaperäisesti mitä tiedekuntamme tutkijat oikeastaan tutkivat. Tämä analyysi toi esiin kuusi painopistealuetta, joille läpileikkaavina teemoina ovat etenkin vastuullisuus, kestävä kehitys ja vahva tulevaisuusorientaatio.

• Geopolitiikka, turvallisuus ja globaali liiketoiminta. Globaalit kauppasodat, pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kansainväliset pakotteet ovat mullistaneet käsityksemme monesta asiasta, myös globaalista kaupankäynnistä. Me tarvitsemme lisää ymmärrystä siitä, etenkin ennakointiosaamisen kautta, minkälaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia meillä saattaa olla edessämme, jotta voimme varautua niihin mahdollisimman ajoissa. Globaalin kauppapolitiikan tutkimus ja koulutus on yksi ensiarvoisen tärkeä osa tätä palapeliä. Lisäksi valmistelemme parhaillaan yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa tiedustelututkimuksen ja siihen perustuvan koulutuksen kehittämistä.
• Vihreä siirtymä ja kestävät planetaariset tulevaisuudet. Tällä painopistealueella on kaksi erityisen merkittävää toimijaa. Ensinnäkin ennakointiosaamisen osaamiskeskittymä Tulevaisuuden tutkimuskeskus (Finland Futures Research Centre), jolla on kansallinen erityistehtävä. Toiseksi, tähän kokonaisuuteen kuuluu yhteistyö johtamisen oppiaineen ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön välillä (BIODIFUL-hanke: biodiversiteettiä kunnioittava johtaminen). Tällä painopistealalla tutkitaan myös merisektorin vihreää siirtymää ja kiertotalousratkaisuja.
• Asiantuntijuus, toimijuus ja hyvinvointi tulevaisuuden organisaatioissa. Elämme maailmassa, jossa perinteiset johtamismenetelmät eivät enää toimi. Siksi on äärimmäisen tärkeää tutkia ja kouluttaa, mitä etenkin nuoremmat sukupolvet arvostavat työelämässä. Organisatorisen hyvinvoinnin johtaminen ja ns. kestävä arki ovat murroksessa.
• Tekoäly, data ja nousevat teknologiat liiketoiminnassa. Lienee sanomattakin selvää, että tekoäly mullistaa kiihtyvällä vauhdilla yhteiskuntaa ja työelämää. Tässä kehityksessä mukana pysyminen vaatii vahvasti tulevaisuuteen katsovaa otetta.
  
• Liiketoimintaverkostot ja alustatalous. Verkostot ovat liiketoiminnassa usein toiminnan kulmakivi. Verkostojen ja alustatalouden niihin mukanaan tuomien muutosten analysointi ja ymmärtäminen on keskeistä liiketoiminnan kannalta, nyt ja enenevässä määrin tulevaisuudessa.
• Talouspolitiikka ja markkinat. Taloustieteellinen tutkimus tarjoaa vahvan pohjan talouspoliittisille toimenpiteille, liittyvät ne sitten verotukseen, tulonsiirtoihin tai erilaisiin markkinamekanismeihin.  
  

Kaiken kaikkiaan uskallan sanoa, että vauhditamme osaltamme muutosta kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää maailmaa. Tämä tapahtuu niin tiedekunnan, yliopiston kuin koko tiedeyhteisön tasolla. Eli vastaus otsikon kysymykseen on lyhyesti todettuna: kyllä, koko ajan.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin