Liikesivistys tulevaisuuden osaamisen tukena

Pulloposti 13
Johanna Vesterinen
Toimitusjohtaja
Liikesivistysrahasto

Kuluva koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnallinen ja maailmaa ravisteleva kriisi jää historiankirjoihin ja varsinkin nykynuorten muistoihin loppuiäksi. Maailmaa mullistaneen kriisin eri ulottuvuuksien ratkaisemiseksi tarvitaan monien tieteenalojen asiantuntemusta ja niiden yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken.

Maailmanlaajuiset poliittiset, ekologiset ja taloudelliset muutosvoimat vaikuttavat myös tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahasäätiöiden ja -rahastojen toimintaan monin tavoin. Suomessa tutkimusrahoitus kanavoidaan pääosin verovaroista. Julkisen sektorin haasteet koronakriisinkin myötä merkitsevät apurahoja myöntäville yleishyödyllisille toimijoille uusia vaatimuksia päivittää yksityisiin lahjoitusvaroihin pohjautuvan rahoituksensa suuntaa. Yleishyödyllisten apurahasäätiöiden ja -rahastojen merkitys yhteiskunnan tukena on huomattava: ne kanavoivat yhteensä yli puoli miljardia euroa vuodessa suomalaisen tieteen, taiteen ja muun yhteiskunnan kehittämisen hyväksi. Sata vuotta toiminut Liikesivistysrahasto on edelleen maamme johtava kauppatieteiden ja liiketalouden koulutuksen tukija apurahasäätiöiden – ja rahastojen joukossa.

Liikesivistys on mielenkiintoinen sanapari. Sivistys määritelmänä on elänyt ja muuttunut yli ajan, samoin liikesivistyksen käsite on ollut erilainen riippuen aikakaudesta ja kulloisestakin tarkastelunäkökulmasta. Sivistykseen ja liikesivistykseen liittyvät muutokset ja määrittelyt ovatkin kytkeytyneet vahvasti yhteiskunnallisiin muutosvaiheisiin.

Tutkimuksen ja koulutuksen merkityksen tunnistaminen elinkeinoelämän osaamisen perustana ja muutosvoimana on ollut kuitenkin kaikkina aikoina liikesivistyksen yhteinen nimittäjä. Liikesivistysrahastossa on halki satavuotisen historiansa aikana vallinnut sama eetos, tukea tutkimusta ja koulutusta, joka palvelee suomalaista liike-elämää ja sen kehitystä yritysten ja yhteiskunnan toimintaympäristön rajuissakin muutoksissa. 

Liikesivistysrahasto uudisti apurahastrategiaansa satavuotisjuhlansa yhteydessä painoaluein datatalous, liiketoiminnan uudistaminen, yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu, tulevaisuuskestävä ympäristö ja johtamisen osaaminen. Painoalueet linkittyvät kaikki toisiinsa ja heijastavat nykyisenkin toimintaympäristön murrosta. Läpileikkaavana teemana on tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuusorientoituneisuus. Lisäksi Liikesivistysrahasto kannustaa kasvattamaan tutkimuksen vaikuttavuutta tutkimusryhmille suunnattavin, jopa kolmivuotisin apurahoin. Tutkimusryhmien rahoitus kannustaa tiimityöskentelyyn, jonka toivotaan helpottavan osaltaan myös ulkomaisten tutkijoiden integroitumista tutkimusyhteisöön. Myös suomalaisten apurahasäätiöiden ja -rahastojen rakentamilla pooleilla, esimerkkinä Post Docs in Companies (PoDoCo-pooli), voidaan tukea sekä partneriyritysten uudistumista ja kilpailukykyä että tutkijan urakehitystä. Yritysyhteistyö tuo parhaimmillaan tutkijat uusien aineistojen äärelle ja kannustaa rohkeaan tutkimusongelmien määrittelyyn.

Apurahoja myöntävä instituutio voi toimia välineenä yritysten ja yliopistoyhteisön dialogin kasvattamiselle. Lisäksi tulevaisuuteen suuntautunut tutkimus voi tulkita muutostrendejä liike-elämän toimijoiden hyväksi niin että se on yritysmaailman kontekstissa ymmärrettävää. Samalla tutkijoilla on mahdollisuus ammentaa inspiraatiota empiirisestä maailmasta ja kehittää vuorovaikutussuhdetta keskenään. Parhaimmillaan kaikkien toimijoiden työstä, apurahasäätiöissä ja rahastoissa, akateemisessa maailmassa ja liike-elämässä, jää kädenjälki, joka edistää sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä että yhteiskunnan hyvinvointia.

Toivotan parhainta onnea ja menestystä kaikille teille tutkimusyhteisössä ja sen sidosryhmissä, jotka teette pitkäjänteistä, tärkeää työtä tutkitun tiedon pohjalta.

Emme tiedä, mitä kaikkea tulevaisuus tuo eteemme 2020-luvulla, mutta yhteistyöllä luomme vahvan pohjan ratkaista eteen tulevat haasteet.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa. 

Palaa otsikoihin