Liettua - Suomen naapurimaa

Pulloposti 26
Christer Michelsson
Suomen Liettuan-suurlähettiläs

Neuvostoliiton hajottua v. 1991, Suomelle ilmestyi kolme "uutta" naapurivaltiota Suomenlahden eteläpuolelle. Niistä Liettua on eteläisin ja monien mielessä myös ehkä etäisin. Suomihan keskittyi Viron tukemiseen ja muut baltit jäivät vähemmälle. Sittemmin asia on kehittynyt ja nyt myös Suomi on hyvin läsnä Liettuassa eri tavoin.    

Suomi ja Liettua ovat molemmat Itämeren rantavaltioita. Puhtaasti maantieteen näkökulmasta ne kuuluvat itäiseen Eurooppaan. Kulttuurisesti tämä ei pidä paikkaansa, mikä ainakin imperiumin loppuaikoina jopa Neuvostoliitossa myönnettiin. Länsimaat olivat tunnustaneet Viron, Latvian ja Liettuan kuulumisen Neuvostoliittoon de facto, muttei kuitenkaan de jure. Viimeksi mainittu helpotti diplomaattisuhteiden uudelleen solmimista. Suomen suurlähetystö avasi Vilnassa jo vuonna 1992.

Ollessani ensimmäisellä komennuksellani Moskovassa v. 1987–90 teimme huhtikuussa 1988 perheen kanssa junalla viikonloppumatkan Vilnaan. Vaikka kaupunki oli neuvostokuosissaan ränsistynyt, ei ollut epäilystäkään, että tulimme hyvin erilaiseen paikkaan kuin slaavilaiset osat suuresta naapuristamme.

Liettuan historiasta

Tämä käsitys vahvistui myös 11.3.1990, jolloin Liettuan SNT:n korkein neuvosto julisti Liettuan riippumattomaksi. Se, ettei tämä(kään) osa liittovaltion hajoamisesta lopulta voinut tapahtua ilman verenvuodatusta, ilmeni 13.1.1991, jolloin KGB:n joukot tappoivat kolmetoista mielenosoittajaa.  Surmatut kuuluvat historiatietoisen nyky-Liettuan sankareihin – samoin kuin neuvostovaltaa vastaan aina vuoteen 1953 saakka taistelleet partisaanit.

Suurvaltahistoriastaan edelleen ylpeä Liettua juhlii muitakin kansallisia juhlapäiviä.  "Valtiollisuuden päivästä" (kuningas Mindaugas sai 6.7.1253 paavilta luvan kruunata poikansa suuriruhtinaaksi) alkoi suurvalta-aika, jolloin Liettua jonkin aikaa oli jopa Euroopan suurin valtio. Valtioliitto Puolan kanssa alkoi puolestaan 1569 Lublinin unionista ja kesti parisataa vuotta. (ks.kartat). Historialliset kokemukset selittävät myös Liettuan nykypolitiikkaa.

Nyt Liettua kuuluu joukkoon, johon haluaakin kuulua.

Ulkopolitiikassa keskeistä on EU mutta ennen kaikkea Nato

Liettua on kannanotoissaan selkeä ja suorasanainen. Venäjä-suhde ei ole helppo (Kaliningrad ja Valko-Venäjä ovat Liettuan rajanaapureita). Nato-jäsenyys (ja etenkin Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa) on Liettualle a ja o. Ei vienyt vuottakaan presidentti Trumpin virkaan astumisesta, ennen kuin Liettua oli nostanut puolustusmäärärahojensa tason 2 % BKT:sta.  

Euroopan unioniin Liettua (ml. kansalaiset) suhtautuu yhä myönteisesti. Maan BKT on kaksinkertaistunut jäsenyyden toteutumiseen v. 2004 verrattuna ja on nyt jo 75 % jäsenmaiden keskiarvosta (jäsenyyden toteutuessa 50 %). Tulevien rahoituskehitysneuvotteluiden keskeinen kysymys Liettualle on (jäsenyysneuvotteluiden ennakkoehtona hyväksytyn) Ignalinan ydinvoimalan alasajon rahoituksen turvaaminen.

Vaikka poliittinen Venäjä-suhde hoituu EU:n kautta, käydään maiden välillä kyllä kauppaa. Astravetsin ydinvoimalan rakentaminen 40 km päähän Vilnasta hiertää puolestaan Valko-Venäjän ja Liettuan suhteita – silti maiden välillä on paljon liikettä ja viikonloppujonot maiden välisillä rajanylityspaikoilla ovat pitkät. 

Liettuan sisäpolitiikka muistuttaa muiden hiljan itsenäistyneiden maiden vastaavaa: Hallitukset vaihtuvat aina vaalien jälkeen ja äänestysvilkkaus on matala, koska vaalilupauksia ei täytetä. Suurin haaste on kuitenkin demografia – Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen väkiluku on pudonnut: 3.7 miljoonasta 2,8 miljoonaan. Suurimmat kaupungit kasvavat, maaseutu tyhjenee.

Suomen ja Liettuan suhteet ovat hyvät, monipuoliset ja vilkkaat. Kanssakäyminen kasvaa niin EU:n, Naton kuin alueellisten järjestelyjen ja myös pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB-8) yhteistyössä. Taloussuhteissa on paljon potentiaalia, vaikka jo nyt yli 200 suomalaisyritystä toimii Liettuassa. Maan valtti on hyvä osaamisen taso verrattuna (vielä) matalaan palkkatasoon. Turismikin kasvaa.

Palaa otsikoihin