Länsi-Suomen merivartiosto ja Ruotsi-yhteistyö

Pulloposti 13
Marko Tuominen
Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori
Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turvan ja Kustbevakningenin vartiolaivan yhteisharjoitus Merenkurkun alueella. Kuva: Rajavartiolaitos.

Ruotsin Rannikkovartioston vartioalus "Tritonin" päällikkö otti yhteyttä merivartioston alukseen Märketin majakkasaaren lähistöllä. Päällikkö kertoi lainvastaisesta toiminnasta epäillyn aluksen pyrkimisestä Pohjanlahdelle. Alukset toteuttivat yhteistyönä valvontaoperaation molemmin puolin Märketiä. Takaa-ajo, jonka kuluessa muun muassa pysäytettävä alus yritti ajaa vartiolaivan päälle, päättyi merivartioston vartiolaivan käyttäessä varoitustulta kohdetta vastaan. "Spre"-niminen alus pysähtyi, merivartiomiehet ottivat sen haltuun ja saattoivat sen yhdessä Tritonin kanssa Maarianhaminaan. Tšekkoslovakian lippua kantanut höyrylaiva Spre osoittautui salakuljetuslaivaksi, ja sen 122 000 litran pirtulasti ja itse alus takavarikoitiin Suomen valtiolle.

Yllä oleva tositarina kuvaa Suomen ja Ruotsin merellisten viranomaisten yhteistyötä vuonna 1931. Sen lisäksi, että Ruotsin rannikkovartiostolla on tänäänkin käytössä Triton-niminen ulkovartiolaiva, sisältää kuvaus myös tämän päivän merellisten viranomaisten yhteistoiminnan keskeisiä elementtejä - tiedonvaihtoa sekä yhteisiä operaatioita.

Rajavartiolaitos on tänään moderni rannikkovartiosto-organisaatio. Laitos on johtava viranomainen rajaturvallisuudessa, meripelastuksessa, avomerialueen ympäristövahinkojen torjunnassa sekä vastaa aluspäästövalvonnasta ja merenkulun suojapaikkapäätöksistä. Rajavartiolaitoksella on merkittävä rooli merellisessä ympäristössä tapahtuvassa valvonnassa, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä se on esitutkintaviranomainen kaikissa merellisissä rikoksissa. Lisäksi Rajavartiolaitos on merellinen aluevalvontaviranomainen sekä alueellista koskemattomuutta turvaava viranomainen, jolla on ainoa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinnat yhdistävä merellisen toiminnan johtamisjärjestelmä.

Tehtäväkenttänsä myötä Rajavartiolaitos tekee laajan kansallisen yhteistyön lisäksi kansainvälistä yhteistyötä erityisesti naapurimaidemme kanssa. Kuten alussa tuli ilmi, yhteistyöllä Ruotsin viranomaisten kanssa on pitkät perinteet. Yhteistyötä toteutetaan Ruotsissa meripelastuksen johtamisesta vastuussa olevan Sjöfartvärketin kanssa lähes päivittäin.  Suomessa kansainvälistä meripelastustoimintaa koordinoiva Länsi-Suomen merivartioston Turun meripelastuskeskus hälyttää tarvittaessa Ruotsista esimerkiksi helikopterikalustoa Suomen vastuualueella tapahtuviin onnettomuustilanteisiin. Samoin Ruotsi pyytää tarvittaessa tukea Suomen puolelta.

Ruotsin rannikkovartiosto, Kustbevakningen (KBV), vastaa kansallisesti merialueen ympäristöonnettomuuksien torjunnasta sekä kalastuksenvalvonnasta ja osallistuu laajasti muihin merellisiin tehtäviin. Lähivuosina Suomen ja Ruotsin rannikkovartiostoviranomaisten yhteistyö on entisestään tiivistynyt.  Merivartiostojen ja Kustbevakningenin yhteistoiminta kattaa muun muassa merivartioasemien ja johtokeskusten henkilöstön virkamiesvaihtoa, sukellustoiminnan yhteisharjoittelua, vartiolaivojen yhteistoimintaa merellisissä turvallisuustehtävissä sekä koulutus- ja harjoitusyhteistyötä.

Riskien yhteiseen arviointiin perustuvia operaatioita toteutetaan niin satamissa kuin merellä sekä Kustbevakningenin että muidenkin Ruotsin lainvalvontaviranomaisten kanssa. Jo vuosikymmenen jatkunut alusöljypäästöjen yhteisesti toteutettu lentovalvonta palvelee kummankin maan intressejä. Ruotsin valvontalentokoneen valvoessa Itämeren arkaa luontoa tuottaa se samalla havaintoja Suomen vesialueilta ja Rajavartiolaitoksen valvontalentokone Ruotsin vesialueilta. Kansainvälinen yhteistoiminta tukee vahvasti niin rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa kuin merellisen turvallisuuden lisäämistä.

Rajat ylittävän yhteistyön tavoitteena on aktiivinen parhaiden käytäntöjen vaihto kummankin organisaation osaamisen lisäämiseksi sekä toiminnan kehittämiseksi. Erityisenä huomiona Suomen ja Ruotsin rannikkovartiotoimijoiden yhteistyössä vuonna 2019 on merialueen alusöljy- ja kemikaalitorjunnan johtaminen. Vuoden 2019 alusta Rajavartiolaitos vastaa toiminnan johtamisesta Suomen avomerialueella. Lisäksi kuluvana vuonna pyritään selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa jatkossa yhteispartiointia toisen maan aluskalustolla. Tulevaisuudessa voikin olla mahdollista, että Kustbevakningenin vartiolaiva vahvistettuina Rajavartiolaitoksen virkamiehillä partioi myös Suomen alueella ja päinvastoin. Myös jo pitkällä valmistelussa oleva kummankin maan viranomaisviestiverkkojen (VIRVE ja RAKEL) yhteentoimivuus luo mahdollisuuksia yhä tiiviimpään yhteistoimintaan.  

Suomen ja Ruotsin rannikkoviranomaisten yhteistyö on käytännöllistä ja luo jo tänään yhteisiä valmiuksia kummankin maan turvallisuustehtäviin. Vahva uskoni on, että tulevaisuudessa tämä tehokas tapa hyödyntää yhteiskunnan resursseja tiivistyy entisestään ja naapurimaan suorituskyvyt palvelevat yhteistyössä Itämeren turvallisuutta.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin