Kurssi kohti kokonaisturvallisuutta

Pulloposti 52
Lulu Ranne (ps.)
Liikenne- ja viestintäministeri
Suomen liikenne- ja viestintäministeriö

Hallituksen ensimmäinen vuosi on nyt takana. Geopoliittisen tilanteen kiristyminen, vihamielisen, sotaa käyvän Venäjän rajan sulkeutuminen ja Suomen talouden vakava tila ovat asettaneet Suomen ja maamme hallituksen entistä vaativampaan tilanteeseen. Hallitusohjelma on pääosin kyennyt vastaamaan varsin radikaalisti muuttuneeseen toimintaympäristöön ja kasvaneisiin turvallisuusuhkiin, mutta se on edellyttänyt osin myös muutoksia paitsi asenteisiin myös toimintaamme ja painopisteisiimme.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja sen virastoilla on aina ollut merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden rakentajana, mutta nyt se on vahvistunut edelleen ja tullut myös entistä näkyvämmäksi. Meillä on vastuu ja velvollisuus uudistaa liikennejärjestelmäämme vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja kestämään paremmin aikaa.

Koko Suomen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiinkin heti hallituskauden alussa. Päivitystarpeita on paljon, jotta voimme vastata entistä paremmin turvallisuus- ja taloustilanteen muutoksiin sekä Suomen kansainväliseen saavutettavuuteen. Huoltovarmuuteen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät kysymykset korostuvat huomattavasti aiempaa enemmän. Päivityksen kärkenä ovatkin turvallisuus, toimivuus ja kestävyys. Suomen kestokykyä, huoltovarmuutta ja tervettä talouskasvua on vahvistettava koko laajalla liikennesektorilla, yhteistyössä.

Satamat ja meriväylät ovat vahvasti mukana päivitystyössä. Hallitusohjelmassa linjataan, että suomalaisen merenkulun ja kattavan satamaverkoston toimintaedellytykset sekä kytkeytymisen TEN-T-verkkoon turvataan. Meriliikenteen rooli Suomen talouden ja turvallisuuden kivijalkana onkin kiistaton. Tapahtuneet toimintaympäristön muutokset korostavat merikuljetusten tärkeyttä entisestään. Valtaosa Suomelle keskeisestä meriliikenteestä on lähimerenkulkua Itämeren piirissä tai niin kutsuttua syöttöliikennettä EU:n suurista satamista Suomen satamiin. Tullin tilastot viime vuodelta kertovat, että merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista on lähes 96 %.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on meriliikenteen varmistamisessa tärkeä rooli ja olemme sitä myös tilanteen vaatimalla tavalla vahvistamassa. Tässä työssä on kriittistä, että meriliikenne turvataan kaikissa oloissa ja myös talvisin. Viime talven jääolosuhteet olivat historiallisen vaativat, eikä tulevaisuus näytä sen helpommalta. Hallitusohjelman mukaisesti varmistamme talvimerenkulun toimintaedellytyksiä ja uudistamme jäänmurron järjestämistapaa. Vaikka Suomi on ainoa maa maailmassa, jota voi kutsua jäätyvärantaiseksi saareksi ja jonka kaikki satamat voivat jäätyä, löytyy meillä Ruotsin kanssa paljon yhteisiä intressejä paitsi NATO:n myös talvimerenkulun osalta. Molemmilla mailla on myös tarve uusille jäänmurtajille. Tiivistämmekin yhteistyötä Ruotsin kanssa paitsi jäänmurron osalta myös laajemmin liikenneyhteyksiin liittyen.

Myös maantiekuljetuksilla on merkittävä roolinsa viennissä. Laivoilla kuljetetut kuorma-autot ja perävaunut tilastoidaan kuitenkin merikuljetuksiksi. Kumipyöräliikenne tarvitsee merikuljetuksia – ja päinvastoin. Tavaraliikenteessä rautatiekuljetukset soveltuvat etenkin raskaan teollisuuden suurten massojen säännöllisiin kuljetuksiin tehtaiden ja satamien sekä terminaalien välillä. Suurin osa tonneista kulkee kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa teillä. Hallitus onkin siirtänyt infrainvestointien painopistettä hallituskauden aikana raiteilta kumipyörillä ja varmistaa satamiin johtavien väylien toimivuutta ja sujuvuutta. Koko Suomen liikennejärjestelmää katsotaan aina kokonaisuutena, jossa jokainen osa täydentää toisiaan. On erittäin tärkeää, että järjestelmän kehittäminen perustuu faktoihin ja todelliseen tilannekuvaan. Politikointi on unohdettava ja koko Suomen etu pistettävä edelle.

Suomalaisen merenkulun puolustaminen kansainvälisillä kentillä on yksi tärkeistä velvollisuuksistamme. Jäävahvistettujen alusten huomioiminen kaikessa meriliikenteen sääntelyssä on Suomen keskeisimpiä vaikuttamistavoitteita Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja EU:ssa. Alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sääntely on nykyään EU:n yksinomaisessa toimivallassa, eivätkä useimmat EU-jäsenvaltiot jaa Suomen huolta jäävahvistetuista aluksista. Jäävahvistetut alukset kuluttavat enemmän polttoainetta ja tuottavat siten enemmän päästöjä kuin vain avoveteen suunnitellut alukset. Ellei Suomen turvalliselle ja tehokkaalle meriliikenteelle välttämättömiä jäävahvistettuja aluksia huomioida erikseen maailmanlaajuisessa päästösääntelyssä, voivat Suomen meriliikenteen ja sitä myötä ulkomaankaupan kustannukset kasvaa merkittävästi. Me vaikutamme vahvasti sekä IMO:n kautta että EU-pöydissä, jotta kansalliset ominaispiirteemme tunnistettaisiin ja huomioitaisiin entistä paremmin. Vaikuttamista on tehtävä laajalla rintamalla, yhteistyössä. Suora ja jatkuva, tiivis yhteistyö sidosryhmiemme kanssa on tässä vaikuttamisessa keskestä. Me suomalaiset olemme tässä hyviä, mutta meidän on parannettava vaikuttamistyötämme edelleen, yhteistyössä. Näin saamme Suomen kannalta optimaalisen tuloksen.

 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin