Kotkassa merestä on moneksi

Pulloposti 59
Esa Sirviö
Kaupunginjohtaja
Kotkan kaupunki

Kotkan kaupunkistrategian visio on ”Väylä uusiin mahdollisuuksiin”. Tämä kuvastaa erinomaisella tavalla kaupunkimme riippuvuutta merestä ja Itäisen Suomenlahden merkityksestä meille. Kotkan kaupunki on koko historiansa ollut kokenut meren tärkeyden sekä hyvässä että pahassa. Kaupunkimme ympärillä oleva meri on niin yhdistänyt kuin erottanutkin kansakuntia toisistaan historian eri vaiheissa. Nykyisen Kotkan kaupungin edustalla käydyt meritaistelut 1790-luvun taitteessa ovat edelleen suurimmat Itämerellä käydyt merisodat. Tuolloin Kotka oli linnoituskaupunki, jossa asukkaita oli enemmän kuin esimerkiksi Helsingissä. Suomen sodan jälkeen 1809 Ruotsin ja Venäjän valtakunnan raja siirtyi Kymijoesta Tornionjoelle, jolloin silloisen Kotkan kaupungin puolustusstrateginen merkitys heikkeni ja tuon jälkeen Kotka kohtasikin ensimmäisen väestökatonsa. Kun vielä Krimin sodan aikana vuonna 1855 englantilaiset vailla mitään strategista tarkoitusta tuhosivat Ruotsinsalmen linnoituskaupungin eli nykyisen Kotkansaaren lähes kokonaan, voidaan todeta, että meren vaikutukset ovat joskus näyttäytyneet kovin negatiivisina.   

Meren merkitys nyt

Kuitenkin meri ja meren läheisyys on meille kokonaisuudessaan ehdottomasti enemmän siunaus kuin kirous. Kotka on elänyt ja elää edelleen nyt sekä tulevaisuudessa vahvasti mereen, merellisyyteen ja satamatoimintoihin nojaten. Meren kautta meille on historian saatossa kulkeutunut kulttuuria ja erilaisia elämyksiä sekä tarinoita monessa eri muodossa. Kymijoen lukuisat haarat laskevat Suomenlahteen ja niiden varsille on aikoinaan syntynyt sahoja sekä muuta metsäteollisuutta. Kotkansaarella on tänä vuonna 150 vuotta täyttänyt metsä- ja paperiteollisuuslaitos, joka on aikoinaan perustettu tarkoituksellisesti nimenomaan meren rantaan. Kotkassa on Suomen suurin satama, joka kuuluu Kotkan kaupunkikonserniin. Meillä on vahvaa satamasidonnaista teollisuutta runsain määrin puhumattakaan lukuisista logistiikka-alan toimijoista. Itäisen Suomenlahden saaristo tarjoaa monia virikkeitä matkailijoille ja toivoisimme, että yhä useampi pääkaupunkiseudun veneilijä kääntäisi suunnan lännen sijasta kohti itää. Suurten risteilijöiden rantautuminen alueellemme on uusi ilmiö, joka näyttää kasvavan vuosittain. Kotkan Meripäivät täytti tapahtumana tänä kesänä 60 ja on yhä yksi Suomen suurimmista kaupunkifestivaaleista. Siinä joitain esimerkkejä, jotka todentavat meren merkityksen kaupungillemme.

Merelliset kehitysaskeleet

Kuluvan vuoden aikana vanhaan satamanosaamme lähellä Kotkan keskustaa, eli Kantasatamaan, on valmistunut uusi matkustajaterminaali. Alun alkaen tämä terminaalin rakentaminen lähti liikkeelle ajatuksesta sekä mahdollisuudesta avata risteilyliikennettä Venäjän suuntaan ja saimme tähän hankkeeseen myös rajat ylittävää hankerahaa EU:lta. Johtuen maailmanpoliittisesta tilanteesta ja Venäjän törkeästä hyökkäyksestä Ukrainaan tiedämme nyt, että kyseistä terminaalia ei todellakaan ainakaan lähivuosina käytetä risteilyliikenteeseen itänaapurimme suuntaan. Olemme kuitenkin avaamassa keskusteluja muihin suuntiin ja uskomme, että terminaalille löytyy käyttöä yhdessä tullin ja rajaviranomaisten kanssa.

Kantasatamamme on muutoinkin suurissa muutoksissa, kun sinne rakentuu parasta aikaa Kaakkois-Suomen suurin tapahtuma-areena, joka on nimeltään Satama Areena. Tämä areena antaa jatkossa mahdollisuuden liki 3500 henkilön tapahtumien järjestämiseen ja jo rakennuksen ulkomuodossa näyttäytyy meri, kun rakennuksen kattorakenne on kuin aalto. Satama Areenan on määrä olla valmis loppukesällä 2023. Samaan fyysiseen rakennuskombinaatioon aivan meren rannalle nousee myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus, joka tulee olemaan Suomen modernein korkeakoulurakennus. Ammattikorkeakoulussamme meillä on yhtenä tutkintolinjana muun muassa merikapteenin tutkinto, joten merellisyys on sielläkin mukana. Uudelle kampukselle siirtyy myös toisen asteen oppilaitoksemme, Ekamin, merenkulkuun liittyvä opetus simulaattoreineen. Myös kaupungissamme toimiva meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus, Merikotka, tulee siirtymään samaan toimintaympäristöön. Samalla Kantasataman alueella on valmistumassa Kaakkois-Suomen Turvapuisto -konsepti, jonka puitteissa voimme muun muassa yhdistää kyberturvallisuustutkimuksen meriliikenteeseen. Kun kokoamme kaikki nämä edellä mainitut kehitysaskeleet yhteen, niin voimme ylpeänä todeta, että meillä Kotkassa on parin vuoden päästä todellinen meren ja erityisesti merenkulun tiede- ja taitokeskittymä.

Arvomme mukaista merellisyyttä

Toki Kotkassa tai hieman laajemmin ajateltuna tapahtuu tällä hetkellä paljon muutakin, mutta sijaintimme meren ja erityisesti Itämeren sekä Itäisen Suomenlahden rannalla on meille erittäin tärkeä lähtökohta lähes kaikelle toiminnalle. Meriliikenteessä on olemassa monenlaisia uhkakuvia aina talvimerenliikenteeseen kohdistuvien lisäkustannusten sekä Suomen valtion yhä edelleen perittävien väylämaksujen kautta. Lisäksi uudenlainen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee todennäköisesti näkymään jossain muodossa myös meidän lähistömme merialueilla. Jos ei muuten, niin ehkäpä satamissamme saattaa jossain tilanteessa näyttäytyä aluksia, joissa on Naton tunnus. Kotkan kaupungin arvot ovat reiluus, rohkeus ja rakkaus. Uskallan väittää, että suhtautumisemme Itämereen toteutuu näiden arvojen mukaisesti. Me rakastamme merta ja teemme rohkeita uusia avauksia kehittämistoimissamme, joissa huomiomme sijaintimme meren äärellä. Kehittämistoimiamme teemme kotkalaisella reiluudella, jossa huomioimme myös meren ja sen ilmentymät kokonaisuutena. Kotkassa joka päivä on Meripäivä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin