Korsi kekoon ei riitä – Saaristomeren suojelu tarvitsee strategista otetta

Pulloposti 42
Laura Leppänen
Kaupunginjohtaja, FT
Naantalin kaupunki

Suomen kesäpääkaupungin, Naantalin, näkökulmasta Saaristomeri on sisävesi.

Kunta- ja osakuntaliitokset tekivät vuosina 2009–2011 Naantalista todellisen saaristokaupungin. Naantalin saariston sydämen muodostavat Rymättylän, Merimaskun, Velkuan, Livonsaaren sekä Lempisaaren alueet, joiden upeissa saaristomaisemissa asuu ympärivuotisesti 4 400 asukasta. Lisäksi Naantalin alueella on yli 4 700 kesämökkiä ja 17 000 kausiasujaa.

Naantalin edustalla on noin tuhat kilometriä rantaviivaa ja noin tuhat saarta. Naantali on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Maantieteellisesti Naantali on kuitenkin putken pää, jonka merialue ottaa vastaan laajalta alueelta valuma-alueen päästöt.

Meri on aina ollut tärkeä Naantalille. Luostarin ympärille kehittyneelle ja sittemmin kylpylä-, matkailu-, satama- ja teollisuuskaupungiksi kasvaneelle Naantalille meri merkitsee välittömästi ja välillisesti toimeentuloa, työtä, virkistystä ja kauneutta. Kun meri voi hyvin, voivat naantalilaiset hyvin ja matkailijatkin viihtyvät.

Meren tilasta on riittävästi tietoa

Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien. Meren tilasta saadaan tietoa tutkimuksin ja velvoitetarkkailulla.

Herkkää sisäsaaristoa kuormittavat maa- ja metsätalous sekä teollisuus- ja asumajätevedet. Lisäksi kauempaa merialueelta kulkeutuu ravinteita Saaristomerelle. Merialuetta rehevöittää erityisesti liiallinen fosfori- ja typpikuormitus. Rehevöitynyt vyöhyke on vuosien saatossa laajentunut kohti Airistoa ja avoimia vesialueita.

Saaristomeri on luokiteltu pääasiassa tyydyttävään ekologiseen tilaan, mutta rannikon lähellä on myös välttävässä ja jopa huonossa tilassa olevia vesialueita.

Saaristomeren rehevöityminen paitsi näkyy, myös tuntuu. Naantalissa sillä on vaikutusta matkailun toimintaedellytyksiin, virkistyskäyttöön ja erilaisten ammattien harjoittamiseen.

Naantalin kaupunki kantaa korren kekoon puhtaamman Saaristomeren puolesta

Turun ja Helsingin kaupungit esittivät kesällä 2007 huolestuneisuutensa Itämeren tilasta ja haastoivat muut kunnat yhteistyöhön Itämeren tilan parantamiseksi, merialueelle kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi ja tietoisuuden edistämiseksi. Naantalin kaupunki otti haasteen vastaan. Vuodesta 2010 alkaen Naantalilla on ollut oma Itämeren toimenpideohjelma ja kunnianhimoinen ympäristöohjelma.

Kaupungin vuoden 2022 budjettiin päätettiin 100 000 euron rahoituksesta Saaristomeren suojelutoimenpiteisiin. Raha on pieni ja kokeileva, mutta oikeansuuntainen. Se käytetään konkreettisiin toimenpiteisiin ravinteiden vähentämiseksi ja poistamiseksi, veden virtaaman parantamiseksi, erilaisiin kokeiluihin, tietoisuuden lisäämiseen ja roskaamisen vähentämiseen.

Valtakunnallinen regulaatio, koordinaatio ja rahoitus ratkaisijan paikalla

Kaupungin oma korsi ei keossa riitä. Työ on korjaavaa. Puhtaamman Saaristomeren puolesta tarvitaan kansallisesti koordinoituja toimenpiteitä ja tuntuvaa rahoitusta. Regulaation tarve on ilmeinen, jotta toimenpiteiden vauhti ja vaikutus riittävät kilpajuoksussa Saaristomeren pilaantumista vastaan.

Maan hallitus käynnisti kevään 2021 puoliväliriihessään Saaristomeri-ohjelman. Ohjelma vie Saaristomeren suojelussa oikeaan suuntaan ja lisää kansallista ymmärrystä sekä koordinaatiota. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on pienentää Saaristomeren maatalouden valuma-alueen kuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission kuormituslistalta.

Tietoisuuden lisääminen, seuranta ja tiekarttatyö ovat tärkeitä esitöitä tuleville vuosille.

Ensi keväänä on jälleen eduskuntavaalit. Hallitusohjelmaan latautuu paljon odotuksia Saaristomeren tilan parantamiseksi – näytön aika ja paikka on hallitusohjelmaneuvottelut. Siinä selviää, mikä on todellinen Saaristomeren arvo ja tahtotila Saaristomeren tilan parantamiseksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin