Koronapandemia ei tunnusta rajoja

Pulloposti 14
Lasse Lehtonen
Professori, diagnostiikkajohtaja
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Koronapandemia rantautui Itämeren alueelle tammikuussa 2020 vain noin kuukausi sen jälkeen, kun Kiina raportoi uuden viruksen aiheuttamasta epidemiasta Wuhanin kaupungissa. Keväällä 2020 SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttama tauti oli jo levinnyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Sen jälkeen epidemian aallot ovat iskeneet Itämeren rantavaltioihin eri vauhdilla ja voimalla. Omien laskujeni mukaan Suomeen on kahdessa vuodessa rantautunut viisi epidemia-aaltoa neljän eri virusvariantin aiheuttamana. Virus vyöryy valtioiden rajojen yli kaikista varotoimista huolimatta.

Vaikka virus todettiin Suomessa kiinalaisella turistilla ensi kertaa jo tammikuussa 2020, lähti ensimmäinen epidemia-aalto nousuun vasta maaliskuussa 2020. Silloin virus saapui maahan lentoteitse Itävallan tai Italian hiihtokeskuksissa vierailleiden hiihtolomamatkailijoiden mukana. Epidemia saatiin silloin pitkälti rajatuksi Uudenmaan alueelle. Suomi selvisi epidemian ensimmäisestä aallosta selvästi paremmin kuin Itämeren läntisen rannan valtiot Ruotsi ja Tanska. Molemmissa maissa koronavirusinfektioon kuolleiden määrä nousi selvästi Suomea suuremmaksi. Koronavirusepidemian ensimmäinen aalto tukahtui Suomessa kesään 2020 mennessä ja kesää voitiin niin meillä kuten naapurimaissammekin viettää varsin normaaleissa olosuhteissa.

Epidemian toinen aalto rantautui Suomeen elo-syyskuussa 2020. Toinenkin aalto oli alkuperäisen Wuhanin virusmuodon aiheuttama. Virus oli kuitenkin hiukan eri tyyppiä, kuin keväällä 2020 Suomessa levinnyt virus. Syksyn 2020 aallon alkuperä onkin Balkanilla, josta kotiseuduillaan käyneet matkustajat viruksen Suomeen toivat. Kosovon alue oli kesällä 2020 koronaepidemian keskus Euroopassa. Lentoyhteys Kosovon lähellä sijaitsevan Pohjois-Makedonian Skopjeen taikka automatkailu Kosovosta Keski-Euroopan ja Baltian läpi Suomeen toi tänne merkittävän määrän tartuntoja. Rajatestaus syksyllä 2020 alkoi liian myöhään, jotta sillä olisi pystytty vaikuttamaan viruksen leviämiseen.

Epidemian kolmas aalto alkoi joulukuussa 2020, kun ns. brittivariantti (virallisesti koronaviruksen alfamuunnos) levisi Iso-Britanniasta nopeasti ensin Tanskaan ja sitten muihin Pohjoismaihin. Aikaisempaa helpommin tarttuva variantti aiheutti pienoista paniikkia Suomenkin hallituksessa, joka halusi estää uuden variantin leviämistä julistamalla sulkutilan ja tarvittaessa jopa ulkonaliikkumiskielloin. Rokotukset Suomessa ja muissa EU:n jäsenvaltioissa alkoivat joulukuun 2020 lopussa, eikä väestöllä tuossa vaiheessa vielä ollut rokotusten tuomaa suojaa vaikeaa covid-tautia vastaan. Tiukat rajoitustoimet käänsivät tartunnat maaliskuussa 2021 laskuun, mutta matkustusrajoitukset jatkuivat kesään 2021 asti, kunnes EU:n digitaalinen koronatodistus (koronapassi) otettiin 1.7.2021 virallisesti käyttöön jäsenmaiden välisessä matkustuksessa. Kesään 2021 mennessä riskiryhmät olivat Suomessa saaneet kaksi rokotusta ja vaikeiden tautitapausten määrä pysyi siksi selvästi alhaisempana kuin keväällä 2020.

Ilo koronatilanteen paranemisesta jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä koronaviruksen ns. delta-variantti toi epidemian neljännen aallon Suomeen heinäkuussa 2021. Delta-variantti (tai ns. Intian variantti) oli loppukeväällä 2021 jo levinnyt Venäjälle, jossa koronatartuntojen määrä kasvoi voimakkaasti. Suomen jalkapallomaajoukkueen pelit Pietarissa houkuttelivat kesäkuun lopulla tuhansia suomalaisia jalkapalloturisteja Venäjälle. He toivat mukanaan runsaasti koronatartuntoja Suomeen. Lopullisen sysäyksen delta-variantin aiheuttamalle aallolle antoivat kuitenkin Balkanilla loppukesällä 2021 vierailleet matkailijat. Iso osa syksyn 2021 tartunnoista ja sairaalahoitoa vaativista koronatapauksista todettiinkin maahanmuuttajataustaisella väestöllä, jonka rokotuskattavuus oli lisäksi muuta väestöä alhaisempi. Delta-variantti levisi tehokkaasti myös Baltian maissa aiheuttaen vakavaa sairaanhoidon ylikuormitusta niin Latviassa kuin Virossa.

Koronarokotteita oli syksyllä 2021 hyvin saatavissa, mutta rokotuskattavuus nousi Suomessa hitaammin kuin esim. Norjassa tai Tanskassa. Tavoite yli 80 %:n rokotuskattavuudesta yli 18-vuotiaiden osalta saavutettiin vasta lokakuussa 2021. Siitä huolimatta rajoitustoimet Suomesta poistuivat syyskuun lopussa. Niinpä sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kääntyi syksyllä 2021 Suomessa selvään nousuun.

Koronaepidemian viidennen aallon alkuperä on Etelä-Afrikassa, jossa marraskuussa 2021 todettiin uusi paljon aiempaa helpommin tarttuva virusvariantti. Tämä ns. omikron-variantti levisi räjähdysmäisesti Euroopassa joulukuussa 2021. Suomessa tuota varianttia löydettiin joulukuun puolivälissä ja siitä muodostui parissa viikossa valtavirus Uudenmaan alueella ja noin kuukaudessa koko Suomessa. Vaikka omikron-variantti tarttuu helposti, se aiheuttaa vakavaa covid-tautia harvemmin kuin aiemman koronavirusvariantit. Lisäksi koronarokotukset antavat hyvän suojan myös omikronin aiheuttamaa vakavaa covid-tautia vastaan.

Helmikuun 2022 lopussa koronapandemia on vaatinut maailmanlaajuisesti yli 5,8 miljoonaa kuolonuhria. Suomessa on koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuollut 20.2.2022 mennessä yli 2000 ihmistä eli maassamme on ollut 406 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohti. Tanskassa ja Ruotsissa vastaava luku on 709 ja 1625 kuollutta miljoonaa asukasta kohden. Virossa tuo luku on nyt 1612 ja Latviassa 2646 kuollutta miljoonaa asukasta kohden. Venäjältä ilmoitettu kuolleiden määrä on 2324 kuollutta miljoonaa asukasta kohden. Koronapandemia ei ole vielä ohi ja uusia aaltoja todennäköisesti iskee vielä Itämeren rantavaltioihin. Keskeinen opetus tähän mennessä on, että globalisoituneessa ympäristössä virus leviää paljon aikaisempia pandemioita nopeammin ja taudin pysäyttäminen maiden ulkorajoille on hyvin vaikeaa.

Koronanäytteenotto Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Palaa otsikoihin