Korona – Ahvenanmaan täydellinen talousmyrsky

Pulloposti 8
Mats Löfström
Ahvenanmaan kansanedustaja

Turun satama on nykyään erilainen näky. Laiturissa ovat Siljan ja Vikingin tavanomaisten, päivittäin Ahvenanmaan kautta Turun ja Tukholman välillä liikennöivien alusten ohella nyt myös Helsingistä liikennöivät Silja Serenade ja Viking Gabriella. Turun satama kuvastaa tavallaan myös Ahvenanmaan talouskriisiä.

Sekä Gabriella että Serenade purjehtivat Suomen lipun alla ja niiden kotisatama on Maarianhaminassa. Kotisatamalla ei ole taloudellista vaikutusta, mutta laivoilla työskentelee monia ahvenanmaalaisia (vaikka turunmaalaisten ja uusmaalaisten osuus on toki määrällisesti suurempi).

Monet miehistönjäsenet ovat lomautettuina alusten ollessa teloilla. Viking Linen pääkonttori on Ahvenanmaalla ja myös siellä suuri osa henkilökunnasta on pitänyt lomauttaa. Lauttalinjaa Helsingistä Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ei ole vuoteen liikennöity normaalisti. Tällä on ollut kielteisiä vaikutuksia myös Ahvenanmaan kulkuyhteyksiin ja samalla Maarianhaminan sataman liikevaihtoon.

Ahvenanmaan yhteiskunta ei nykyisin ole yhtä riippuvainen merenkulusta kuin aikaisemmin. Ålandsbanken, menestyksekäs IT-sektori, lääkevalmistus ja sipsit ovat muiden ohella mahdollistaneet sen, että Ahvenanmaalla on muitakin jalkoja, joilla seisoa. Koronakriisi on tosiasiallisesti lisännyt sipsien syöntiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhtenä päivänä sipsipusseja kuljetettiin Ahvenanmaan tehtaalta kuusitoista rekkalastillista.

Merenkulku ja matkailu ovat kuitenkin niin merkityksellisiä, että pandemiasta on aiheutunut täydellinen talousmyrsky Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa on palvelutalous, joka kärsii, kun ihmiset eivät voi tavata toisiaan ja matkustaa normaalisti. Ahvenanmaan työttömyys nousi sen vuoksi 3,7 prosentista 13 prosenttiin vain parissa kuukaudessa viime vuonna. Korkeaa työttömyyttä pelätään Ahvenanmaalla paljon, sillä menneisyydessä se on merkinnyt poissuuntautuvaa muuttoliikettä. Tällä kertaa ihmiset eivät ole alkaneet muuttaa pois, sillä epävarmuus on ollut yhtä suurta useimmilla muillakin paikoilla. Työttömien ja lomautettujen työpaikat eivät kuitenkaan ole rakenteellisesti kadonneet, vaan tulevat syntymään uudestaan, kunhan palvelutalous voi jälleen käynnistyä. Sen pitäisi voida tapahtua rokotteiden avulla, ja silloin Ahvenanmaa voi pitkällä tähtäimellä selviytyä kriisistä entistä vahvempana.  

Nykyisin matkustan kotiin Turun kautta. Sieltä liikennöi Siljan ja Vikingin neljä alusta päivittäin säännöllisin aikatauluin. Alukset ovat työhevosia, jotka varmistavat Suomen ja Ruotsin välisen elintärkeän liikenteen toimivuuden. Harva pohtii niiden merkitystä myös Suomen huoltovarmuuden kannalta. Merkittävä osa Suomen ulkomaankaupasta kulkee aluksilla, erityisesti kappaletavara, mukaan lukien elintarvikkeet ja lääkkeet. Eräillä Ahvenanmaan lähdöillä on nyt pandemian aikana ollut yhtä monta rekkaa kuin matkustajaa. Auto- ja lastikannet ovat olleet täynnä, kun taas matkustajien määrä on ollut lähes olematonta. Kun jään yhdeltä yöllä laivasta Ahvenanmaalla, rekat jatkavat Tukholmaan viemään suomalaisia vientituotteita muualle Eurooppaan.

Ahvenanmaalaisena olen itsekin tottunut käymään usein Tukholmassa. Matka Ahvenanmaalta Ruotsiin kestää vain tunnin ja 45 minuuttia ja monet ahvenanmaalaiset lähtevätkin viikonloppuisin nauttimaan suurkaupungin tarjonnasta. Minä ja useimmat muut ahvenanmaalaiset emme ole käyneet Ruotsissa vuoteen, koska olemme noudattaneet matkasuosituksia hyvin tarkasti, vaikka raja Ahvenanmerellä on tuntunut epätodelliselta.

Matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet myös toisin päin. Normaalisti Ahvenanmaalla vierailee yli satatuhatta ruotsalaista matkailijaa. He jäivät viime vuonna pois, mikä vaikutti matkailualaan.  Vaikka maahantulijoiden määrä Manner-Suomesta kasvoi, se ei kompensoinut ruotsalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden poisjääntiä, koska määrät ovat yksinkertaisesti niin suuret.

Kesäkuun, heinäkuun ja elokuun aikana Ruotsista saapui vain 24 000 henkilöä Ahvenanmaalle. Sinä aikana Ahvenanmaalla rekisteröitiin vain yksi koronatapaus, mikä myös kuvastaa hyvin Ahvenanmaan tartuntatilannetta.

Samalla kun talous on kokenut pahimman kolauksensa pitkään aikaan, Ahvenanmaa on säästynyt lähes kokonaan koronatartunnoilta. Kukaan ei ole kuollut koronaan Ahvenanmaalla ja harva on tarvinnut sairaalahoitoa, mistä olemme olleet kiitollisia. Kaipaamme silti tavallista arkea, vilkkaampaa lauttaliikennettä ja säännöllisiä yhteyksiä sekä länteen että itään. Siksi odotamme kuin kuuta nousevaa, että rokotteilla olisi toivottu vaikutus ja voisimme palata normaaliin arkeen.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin