Koheesiopolitiikka tuo turvaa ja elinvoimaa Itämeren alueelle

Pulloposti 4
Sari Rautio
Kaupunginvaltuutettu
Euroopan alueiden komitean jäsen
Hämeenlinna

Koheesiopolitiikka on EU:n ydintä ja niin se on myös tulevaisuudessa. Sen kautta määritellään, millaista Eurooppaa halutaan rakentaa. Koheesiopolitiikka on pitkäjänteistä, hyödyntäen erilaisten alueiden erilaisia potentiaaleja samalla, kun se mukautuu joustavasti toimintaympäristön moninaisiin muutoksiin. Itämeren alueella erityisesti turvallisuusympäristön muutokset ovat merkittäviä. Yhteistyön tarve kasvaa ja voimistuu yhden rannikkovaltion itsevaltaisten otteiden myötä. On siis aika entistä vahvemmalle koheesiolle, keskinäiselle vetovoimalle, ja sen systemaattiselle rakentamiselle. Sitä kautta yhteinen kestävä kasvu mahdollistuu, ja kukoistamme.

Koheesiopolitiikka on paikallis- ja aluelähtöistä tekemistä monitasoisen hallinnon rakenteella. Koheesiopolitiikalla toteutetaan yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita, alueelliset lähtökohdat joustavasti huomioiden. Päätökset ja valinnat pitää tehdä siellä missä toiminta tapahtuu, mahdollisimman lähellä toimijoita ja kansalaisia. Koheesiopolitiikka on ihmisten politiikkaa. Itämerta ympäröivien alueiden välisellä yhteistyöllä on saatu aikaan paljon hyvää, ja meidän muiden kumppanuutta on syytä lisätä nyt kun venäläiset alueet ovat valitettavasti pitkään pois yhteispelistä.

EU:n Itämeren strategia on rakentanut luottamusta ja edistänyt yhteistyötä Itämeren ympärillä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Puhdas meri, hyvät yhteydet ja Itämeren alueen asukkaiden vaurauden lisääminen ovat tavoitteita, joita kukaan ei voi saavuttaa yksin. Nyt meidän on muutettava myös viheliäiset haasteet kestävän kasvun mahdollisuuksiksi Itämeren alueella. Tarvitsemme koko ekosysteemin ja kaikkien sidosryhmien työskentelevän yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koheesiopolitiikalla haetaan uutta eurooppalaista kestävää kasvua ja myös sosiaalisen osallisuuden vahvistamista. Muutoskyvykkyys lähtee ihmisistä ja myös ihmisten osaamisen uudistaminen, jatkuva oppiminen on keskeisessä roolissa menestyviä alueita rakennettaessa. Se vaatii entistä tarkempaa paikkaperustaista tarkastelua, jotta pystytään tunnistamaan niitä alueita, jotka ovat kehitysloukuissa tai taantuvia alueita. INTERREG-ohjelmilla on ollut suuri merkitys raja-alueiden kehittämisessä sekä kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Kunnille ja alueille tärkeää on elinvoiman edistäminen, uudistuva yritystoiminta, osaamisen vahvistaminen, saavutettavuus ja liikenneyhteydet. Samoin niiden luontevana roolina on alueellisten ekosysteeminen rakentaminen ja ylläpitäminen.

Maaseudun ja kaupunkien välisen yhteistyön vahvistaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Vastakkainasettelua ei tarvita. Tarvitsemme vahvistuvia kaupunkeja ja maaseutua, ja tiivistä yhteistyötä näiden välillä. Erilaisten alueiden tarpeet ovat moninaisia, ja erilaisia. Ohjelmien rakenteiden tulee olla riittävän yksinkertaisia, myös kansallisella tasolla, jotta eri lähteistä rahoitettavien toimien yhteensovitus onnistuu.

Koheesiopolitiikkaa on käytetty viime vuosina myös kriisivälineenä, mutta pääpaino pitää olla pitkäjänteisen muutoksen tekemisessä. Koheesiopolitiikalla tähdätään myös uusiin innovaatioihin ja uutta luovaan kehittämistyöhön. Sen yhteensovittaminen tavoitelähtöiseen tekemiseen vaatii alueen eri toimijoiden sitouttamista mukaan.  Alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden toteutus on hyvä esimerkki kaikkia hyödyntävästä kumppanuudesta, toteutusvaiheessa on tärkeää, että alueet, kaupungit ja paikallisyhteisöt ovat politiikkastrategian ytimessä. Euroopan alueiden komitean Itämeren alueen yhteistyöryhmä on asettanut vision: haluamme siitä johtavan innovatiivisen ja ihmiskeskeisen alueen. Itämeren rannoille näitä älykkään erikoistumisen alueita kannattaa rakentaa. Itämeren alueen vahvuus on pitkä yhteistyöhistoria ja sen monipuoliset verkostot. Nyt on aika löytää uusia kumppaneita, lämmitellä yhteistyötä vanhojen kanssa ja sitä kautta vahvistaa kaikkien tulevaisuutta.

Lopuksi on elintärkeää pitää huolta siitä, että myös uhkien alla joka puolella EU:ta voidaan luottaa tulevaisuuteen – ja siinä uudistuva ja osallistava koheesiopolitiikka on oiva väline.

Kirjoittaja on jäsenenä Euroopan alueiden komiteassa ja EU-komission asettamassa koheesiopolitiikkaa linjaavassa korkean tason asiantuntijaryhmässä. Hän on Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu ja työskennellyt pitkään erilaisissa verkosto- ja vaikuttavuustehtävissä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin