Kiinan taloudellinen vaikutusvalta Suomessa ja Itämeren alueella

Pulloposti 10
Anna Vitie
Ministerineuvos, kauppa- ja taloustiimin vetäjä
Suomen Pekingin-suurlähetystö

Kiinan merkitys Suomelle ja muulle EU:lle on kasvava. Kiinan merkitys perustuu sen taloudelliseen voimaan, jota se on kehittänyt kansainvälisen kaupan säännöistä välittämättä. Kiina myös edistää omia intressejään entistä voimallisemmin.

Huawei-kohu ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ovat lisänneet tietoisuutta Kiinan käyttämistä keinoista ja niihin liittyvistä riskeistä. 

Uudessa tilanteessa myös EU on tarkastellut Kiina-suhdettaan uudelleen. EU määritteli keväällä 2019 Kiinan uudelleen sekä yhteistyökumppaniksi, kilpailijaksi että järjestelmätason haastajaksi. 

Itämerellä on tehty erilaisia ratkaisuja Kiinan suhteen. Baltian maat kuuluvat 17+1-ryhmään, Kiinan yhteistyömekanismiin Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Samoin Baltian mailla on yhteisymmärryspöytäkirjat Kiinan Belt and road -aloitteen puitteissa. Pohjoismaat eivät ole mukana näissä Kiinan aloitteissa eivätkä ole innostuneet Kiina-Pohjoismaat-yhteistyön tiivistämisestä.  

Suomen peruslähtökohtana ovat myönteiset kahdenväliset suhteet Kiinaan. Tänä vuonna vietetään 70-vuotisia diplomaattisuhteita. Maidemme välillä on paljon yhteistyötä eri sektoreilla ja tätä edistetään aktiivisesti myös Suomen puolelta, arvoistamme tinkimättä. 

Keskinäisriippuvuus kaupassa ja taloudessa on huomattavaa. Taloudelliset edut voivat joissain tilanteissa joutua vastakkain arvopohjan tai turvallisuusintressien kanssa.

Kiina on Suomen viiden tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Muilla Pohjoismailla Kiina on kymmenen kärjessä, Baltian mailla sen alla. 

Tuotantoketjujen kautta Kiinan vaikutus on paljon suurempi. Kun Kiinan talous sakkaa, kerrannaisvaikutukset tuntuvat viennissä. Kevään koronavirusepidemian aiheuttamat tilapäiset komponenttien toimitusvaikeudet ja turismin hidastuminen näyttävät haavoittuvuutemme. 

Suomalaiset yritykset ovat sijoittaneet Kiinaan paljon verrattuna muihin Euroopan maihin.  Suomalaissijoituksia on Kiinassa 11 miljardin euron arvosta, tuotantolaitoksissa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Näistä sidoksista ja tuotantoketjuista on vaikea irrottautua.

Kiinan ulkomaille tehdyt sijoitukset Eurooppaan ovat huippuvuosista hidastuneet ennen kaikkea Kiinan pääomarajoituksista johtuen. Pohjoismaista Suomi, Ruotsi ja Norja nousevat kuitenkin edelleen esille kiinalaissijoitusten määrässä. Suomessa on 10 miljardia euroa kiinalaisrahaa, erityisesti korkean teknologian yritysostoja. Kiinan sijoitukset Baltian maihin ovat edelleen vaatimattomia, yhteisymmärryspöytäkirjoista huolimatta.  

Arktisella Kiinaa houkuttelevat luonnonvarat ja mahdollisuudet liikennekäytävänä. Kiinaa kiinnostaa yhteistyö arktisella, Suomen osalta esimerkiksi Helsinki-Tallinna-tunnelihanke. Kiina haluaisi myös laajentaa BeiDou-satelliittijärjestelmänsä kattavuutta arktiselle. 

Monet kiinalaisinvestoinnit ovat jääneet toistaiseksi kesken. Joihinkin infrastruktuurihankkeisiin kuten Rail Balticaan Kiinan kiinnostus on hiipunut, kun on selvinnyt, että niissä on pelattava eurooppalaisten kilpailutussääntöjen mukaan. 

Turvallisuushuolet ovat johtaneet toisten investointihankkeiden pysäyttämiseen, esimerkkeinä syväsatamahanke Ruotsin Lysekilissä ja lentokenttähanke Grönlannissa. Liettuan Klaipedan sataman konttiterminaalin laajennus kiinalaisrahalla on alkanut herättää epäilyjä. Kritiikki kiinalaisrahoituksella toteutettavaa yksityistä Helsinki-Tallinna tunnelihanketta kohtaan on koventunut Suomessa ja Virossa.

Yksi tyypillinen piirre Kiinan taloudelliselle toiminnalle on läpinäkyvyyden puute. On usein erittäin vaikea selvittää kiinalaisten toimijoiden taustoja ja miten ne mahdollisesti kytkeytyvät Kiinan kommunistiseen puolueeseen. 

Valtaosa kiinalaisyritysten päätöksistä tehdään liiketoiminnallisin perustein. Kuitenkin, jos yritys tai toimiala on Kiinan intressissä, mikä tahansa kiinalainen yritys voidaan valjastaa toteuttamaan puoluevaltion tavoitteita. Huoli kriittiseen infrastruktuuriin tehtyjen sijoitusten muuttumisesta vaikutusvallaksi on perusteltu.

Kiina on valmis käyttämään aggressiivisiakin keinoja. Kauppaa saatetaan käyttää poliittisiin päämääriin, kuten on indikoitu esimerkiksi Ruotsille kirjakauppias Gui Minhain tapaukseen liittyen. 

Kiina seuraa tarkkaan 5G-verkkojen rakentamiseen liittyviä ratkaisuja myös Itämeren alueen maissa. Ei ole poissuljettua, että Kiinalle epätyydyttävät Huawei-ratkaisut johtaisivat taloudellisiin seuraamuksiin Kiinan suunnalta. 

Taloudellisiin suhteisiin liittyvistä riskeistä ja haavoittuvuuksista on tärkeä käydä keskustelua Suomessakin. Kansallinen analyysikyky ja koordinaatio Kiinaan liittyvissä kysymyksissä on varmistettava myös jatkossa. On selvästi viestittävä myös julkisesti, missä raja kulkee. 

Palaa otsikoihin