Kestävää kasvua matkailusta

Pulloposti 30
Kristiina Hietasaari
Johtaja, Visit Finland
Business Finland Oy

Matkailu on Suomen palveluviennin aloista toiseksi suurin ja tuottaa vientituloja yhtä paljon kuin kaikki Suomen korkean teknologian vienti yhteensä. Tämä toki ennen alan historian suurimpia kriisejä eli pandemiaa ja Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Euroopassa. Siitä huolimatta me suomalaiset emme miellä maatamme suurten matkailumarkkinoiden joukkoon, vaan itsekin mielellämme matkustamme lomillamme muille maille.

Maailmalta Suomeen suuntautuva matkailu on kuitenkin kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenien ajan. Vuosituhannen alussa meillä oli vuosittain alle 4 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä, mutta vuonna 2019 luku ylitti jo 7 miljoonan rajan. Matkailuviennin eli kansainvälisestä matkailusta saatavien tulojen määrä on 2000-luvun aikana kaksinkertaistunut.

Huikeasta kasvusta huolimatta olemme kuitenkin vielä kaukana useimpiin muihin Euroopan maihin saapuvista matkailijamääristä. Meillä on varaa vielä houkutella kasvavia matkailijavirtoja ja silti välttää riski liikaturismista, joka jo vakavasti häiritsee monien paikallisten arkea monissa suosituissa eurooppalaisissa kaupungeissa esim. Barcelonassa tai Amsterdamissa. Matkailijamäärien kasvu ei kuitenkaan ole meille ensisijainen tavoite, vaan haluamme kasvattaa matkailutuloa ja sen mukanaan tuomaa taloudellista hyvinvointia houkuttelemalla matkailijoita, jotka käyttävät enemmän rahaa paikallisiin palveluihin tai viipyvät kohteissamme pidempiä aikoja.

Suomen matkailun myyntivaltit maailmalla liittyvät vahvasti luontoon. Erämaisuus, arktinen kasvillisuus ja eläimistö, puhdas ilma, vesi sekä metsät sekä pohjoisen alueen erityinen kulttuuri ovat elementtejä, joiden ympärille vetovoimamme rakentuu. Ilmastonmuutoksen ansiosta nuo kaikki ovat kuitenkin uhanalaisia. Ilmaston lämpeneminen etenee arktisella alueella kolminkertaista vauhtia muuhun maailmaan verrattuna. Suomen matkailutuotteet ja -palvelut ovat pitkälti riippuvaisia sääolosuhteista, mikä tekee niistä erittäin alttiita ilmastonmuutokselle. Siksi näiden vetovoimatekijöiden suojeleminen tuleville sukupolville – sekä paikallisille että vierailijoille – on oltava ensisijainen tavoitteemme. Jos epäonnistumme arvokkaan omaisuutemme tulevaisuuden turvaamisessa, mitä myytävää meillä enää edes olisi tulevaisuuden matkailijoille? Matkailuliiketoiminnan kasvu arktisella alueella edellyttää vastuullisuutta, joka ottaa huomioon luonnon haavoittuvuuden, alkuperäiskansojen oikeudet sekä turvallisuuden ja laadun varmistamisen. Maailmalta katsottuna koko Suomi on arktista aluetta ja siksi matkailun kestävän kasvun on oltava kansallinen intressi.

Suomen tavoite on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. World Economic Forumin raportin mukaan Suomi pitää jo nyt ykkössijaa listalla kaikista maailman maista etenemisessä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (UN Sustainable Development Goals SDG). Tavoitteen kanssa linjassa myös valtakunnallisessa matkailustrategiassa määritelty visio on, että Suomi on Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Visio ei kuitenkaan ole mitenkään ainutlaatuinen, sillä valtaosa maailman maista tavoittelee kestävimmän matkailumaan statusta. Matkailun tulevaisuuden kannalta onkin todella hienoa, että kasvavien matkailijamäärien sijasta kilpailua käydäänkin nyt siitä, mikä maa tuottaa matkailutuotteensa ja -palvelunsa vastuullisimmin ja pienimmällä mahdollisella hiilijalanjäljellä. Suomi on edelläkävijöiden joukossa. Allekirjoitimme ensimmäisten maiden joukossa mm. matkailualan oman ilmastojulistuksen (Glasgow Declaration on Climate Action in Tourism), jonka edellyttämä matkailualan oma ilmastotoimintasuunnitelma on jo työn alla.

Yksikään maa ei kuitenkaan voi saavuttaa kestävyystavoitteitaan yksin. Matkailu perustuu globaaleille arvoketjuille, jonka jokaisen osan tulee toimia vastuullisesti todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Kestävän matkailun edistäminen onkin keskeisessä roolissa niin pohjoismaisessa matkailuyhteistyössä kuin Itämeren alueen yhteisissä matkailuverkostoissa. Yhteistyössä pitäisi kuitenkin edetä nopeammin kohti konkretiaa. Yhteiset strategiat, kannanotot tai julkilausumat alleviivaavat ainoastaan yhteistä näkemystä kestävien toimintatapojen tärkeydestä, mutta käytännössä jokainen maa tekee omat valintansa ja kulkee omaa polkuaan ja tahtiaan kohti tavoitteita.

Yhä suurempi joukko ihmisistä haluaa myös matkoillaan tehdä kestäviä valintoja. Matkailualan palveluntarjoajat majoitusliikkeistä ohjelmapalveluihin viestivät aktiivisesti omasta vastuullisuustyöstään mm. erilaisten sertifikaattien avulla. Ilmastovaikutuksiltaan suurin haaste liittyy liikenteeseen. Etenkin lentoliikennettä pidetään yhtenä suurimmista ilmastonmuutoksen syntipukeista. Tutkimusten mukaan lentoliikenteen päästöt vastaavat n. 2–3 prosentista kaikista ihmisten aiheuttamista päästöistä. Uudet tekniikat ja mm. ilmatilan käytön tehostaminen ovat keinoja pienentää lentoalan ilmastovaikutuksia, mutta vienee vuosia, ellei vuosikymmeniä, ennen kuin päästöt todella pienenevät uuden teknologian myötä. Siksi on tärkeää panostaa muiden, vähempipäästöisten liikennemuotojen mahdollistamiseen niin kansainvälisessä kuin Suomen sisäisessä liikenteessä. Voisiko Itämeren alue toimia tässä suunnannäyttäjänä?

Kun kesät etenkin eteläisessä Euroopassa käyvät vuosi vuodelta kuumemmiksi, matkailijavirtojen vahvistuminen pohjoisemmissa maissa näyttää vääjäämättömältä. Seuraavat sukupolvet viettävät kesälomiaan todennäköisemmin Itämeren kuin Välimeren rannoilla. Nyt on korkea aika varautua tulevaan ja varmistaa, että matkailu voi kasvaa kestävästi ja vahvistaa hallituin askelein niin taloudellista kuin sosiaalista hyvinvointia koko Itämeren alueella.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin