Kerjäläisiä, kiertolaisia vai kumppaneita?

Pulloposti nro 47
Kari Liuhto
johtaja
Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti 

10 vuotta sitten luodulla naapuruuspolitiikalla EU on pyrkinyt rakentamaan itselleen puskuria pohjoisen Afrikan, välimerellisen Lähi-idän ja itäisen Euroopan suuntaan. Itäistä puskuriaan EU on vahvistanut itäisellä kumppanuuspolitiikalla. Tämän politiikan piiriin kuuluvat Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Venäjä ei halua, että EU käsittelee sitä kumppanuuspolitiikkansa osana.

Puskuripolitiikka on vastareaktio elintasokuilun syvyyteen. Suurimmillaan kuilu on Moldovassa, jossa ostovoimaan suhteutettu kansantuote henkilöä kohden on vain kymmenesosa EU-keskiarvosta. Vastaavasti pienimmillään ero on Valko-Venäjällä. Sen elintaso on puolet eurooppalaisesta keskiarvosta. Toisaalta unohtaa ei sovi, että elintaso Valko-Venäjällä on korkeampi kuin Bulgariassa ja Romaniassa. BKT ei tosin kerro kaikkea kansalaisten hyvinvoinnista.          

Yleisen harhaluulon mukaan etnisesti venäläiset asuttavat suurelta osin EU:n itäisiä kumppanuusmaita. Venäläisten osuus jää näissä maissa alle 10 prosentin Ukrainaa lukuun ottamatta, jossa se lähentelee 20 prosenttia. On hyvä muistaa, että etnisesti venäläisten osuus on Latviassa ja Virossa Ukrainaa korkeampi.   

Itäisten kumppanuusmaiden ulkomaankauppa on vaatimaton ja niiden merkitys EU:n ulkokaupassa on olematon. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus on kaksi prosenttia unionin ulkokaupasta. Ukrainan ulkomaankauppa on selvästi muita itäisiä kumppanuusmaita suurempi, mutta senkin ulkomaankauppa on vain Suomen kokoluokkaa. Toisin kuin luullaan, Venäjä ei dominoi EU:n itäisten kumppanuusmaiden ulkomaankauppaa. Vain Valko-Venäjällä Venäjä on EU:ta suurempi kauppakumppani. Tosin ei tule unohtaa, että Venäjän huomattavat kaasu- ja öljytoimitukset tekevät siitä EU:ta välttämättömän kumppanin. Lyhyellä tähtäimellä venäläinen energia lämmittää enemmän kuin eurooppalaiset arvot, mutta pitkällä tähtäimellä tilanne muuttuu päinvastaiseksi.

Eräät kumppanuusmaat ovat ilmaisseet halunsa lähentyä EU:ta, minkä takia osa niistä harkitsee EU:n assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista. Venäjä ei pidä tästä, ja se onkin onnistunut pelottelemaan Armenian luopumaan ajatuksesta. Georgia voi seurata Armenian jalanjälkiä. Painostus Moldovaa kohtaan tapahtuu asettamalla moldovalaiset viinit tuontikieltoon. Ukrainaa Venäjä on uhkaillut kaupan ongelmilla, energiatoimitusten vaarantumisella, viisumipakolla ja jopa Ukrainan hajoamisella. Olisikohan Ukrainan jakautuminen EU-myönteiseen länsiosaan ja Venäjä-mieliseen itäosaan sittenkään maalle huonoin vaihtoehto.

EU:n itäiset kumppanuusmaat ovat köyhiä, muttei kerjäläisiä. Ne kiertävät sekä EU:n että Venäjän etupiiriä, mutta niitä ei tule luulla tahdottomiksi satelliiteiksi. Diplomaattisessa kielenkäytössä niitä puhutellaan kumppaneina, mutta todellisuudessa ne eivät ole tasa-arvoisia kumppaneita sen enempää EU:lle kuin Venäjälle.

Palaa otsikoihin