Käytännön Itämeri-yhteistyö voimissaan

Pulloposti 18
Kristina Pingoud
Johtava asiantuntija, Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS)
Ulkoministeriö

Kuva: Visit Finland

Viime vuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) perustamisesta. CBSS perustettiin keväällä 1992 Tanskan ulkoministerin (Uffe Elleman Jensen) ja Saksan ulkoministerin (Hans Dietrich Genscher) aloitteesta. Se on Itämeren alueen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka rakentaa pohjaa keskinäiselle yhteistyölle ja jännitteiden vähenemiselle monialaisella yhteistyöagendalla.

Itämeren valtioiden neuvostossa toimii laaja verkosto asiantuntijaryhmiä, joiden työ on käytännönläheistä ja hyvin toimivaa. CBSS:n puitteissa on asiantuntijatason yhteistyötä muun muassa meripolitiikassa, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan estämiseksi, lasten suojelemiseksi hyväksikäytöltä, ydin- ja säteilyturvallisuudessa, väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten kesken sekä kestävän kehityksen edistämiseksi.

Suomi on halunnut vahvistaa CBSS:n piirissä erityisesti ns. pehmeän turvallisuuden yhteistyötä nykyisessä jännittyneessä tilanteessa. Ulkoministeriö isännöi toukokuussa 2017 Helsingissä Itämeren valtioiden neuvoston Soft security and Migration in the Baltic Sea Region -konferenssin.  Sen keskeisenä teemana oli Itämeren alueen siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen hallinta laajan turvallisuuden näkökulmasta. Tilaisuuden tavoitteena oli parantaa CBSS:n jäsenvaltioiden eri viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen hallintaan liittyen sekä edistää laajaa turvallisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista. Hankkeessa korostettiin ennaltaehkäisyn, luottamuksen ja hyvien väestösuhteiden merkitystä siirtolaisuuden hallinnassa ja rikostentorjunnassa. Konferenssi tavoitti yhteensä noin 100 edustajaa kaikista CBSS:n jäsenvaltioista. Siihen osallistui Itämeren alueen lainvalvonta- ja maahanmuuttoviranomaisia, järjestöjen ja kuntien edustajia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä ministeriöiden edustajia. Konferenssin loppuraportti kokosi yhteen konferenssin työryhmien suositukset ja johtopäätökset siitä, miten siirtolaisuuden hallintaa ja viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan parantaa Itämeren alueella.

CBSS edistää työssään myös YK:n Agenda 2030 -tavoitteita eli globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita.  Sen Baltic 2030 -asiantuntijaryhmä  valmisteli  viime vuonna Baltic 2030 -toimintasuunnitelman alueen yhteistyön vahvistamiseksi. Visiopaperi antaa suosituksia ja kannustaa jäsenmaita kestävään kehitykseen ja yhteistyöhön sekä levittää hyviä käytäntöjä  Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi. Ruotsi CBSS:n nykyisenä puheenjohtajana painottaa erityisesti Agenda 2030 -tavoitteita 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto), 13 (ilmaston muutos) sekä 17 (kumppanuudet).  Kaupunkien ja muiden alueellisten toimijoiden rooli korostuu jatkossa, esimerkiksi vihreän ja sinisen infrastruktuurin merkitys kasvaa. Kestävän kehityksen strategian jalkautumiseksi on hyvin tärkeää määritellä toimivat indikaattorit. Lisäksi korostetaan nuorten mukaan osallistumista Agenda 2030 -strategian jalkauttamiseen, esimerkiksi osana viestintää.

Myös Itämeren alueen pelastusalan yhteistyö etenee. Islannin puheenjohtajuuskaudella järjestettiin Reykjavikissa viime keväänä pelastusylijohtajien kokous, joka hyväksyi CBSS:n sihteeristön valmisteleman kannanoton pelastusalan yhteistyön vahvistamisesta. Itämeri-yhteistyön osalta on viime aikoina noussut teemaksi turvallisuusviestintä sekä yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Turvallisuustiedottamisen kautta parannetaan kansalaisten omaa valmiutta toimia onnettomuustilanteissa ja pyritään ehkäisemään onnettomuuksien syntymistä. Suomen sisäministeriö sai vastuualueekseen muun muassa paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen toiminnan kehittämisen sekä hanke- ja tutkimustuotosten paremman hyödyntämisen.

CBSS osallistuu myös aktiivisesti EU:n Itämeri-strategian toteuttamiseen. CBSS:n kestävän kehityksen agendan Itämeri-suunnitelma, The Baltic 2030 Action Plan, antaa suuntaviivoja yhteistyölle kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. CBSS on aktiivinen myös Itämeren alueen yliopistojen ja tutkijoiden yhteistyöverkostojen kehittämisessä.

Suomi pitää tärkeänä turvata poliittisen tason dialogin jatkuvuus Itämeren valtioiden neuvostossa. Ulko- ja pääministerikokouksia on järjestettävä säännöllisesti antamaan suuntaa neuvoston käytännön työlle.

Viime kesäkuun ulkoministerikokouksessa Reykjavikissa päätettiin asettaa ns. visioryhmä pohtimaan CBSS:n tulevan työn painopisteitä. Sen ehdotuksia odotetaan tämän vuoden kesäkuussa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin