Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan yhteistyöllä

Pulloposti 46
Jouni Lappalainen
Tiiminvetäjä, FT
EU:n Itämeri-strategian meriturvallisuuden politiikka-alueen koordinaattori 2017 - 2019
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
&
Valtteri Laine
Merikapteeni, erityisasiantuntija
EU:n Itämeri-strategian meriturvallisuuden politiikka-alueen koordinaattori vuoden 2020 alusta lähtien
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Kuva: Jouni Lappalainen (vas) ja Valtteri Laine

Kauppamerenkulun turvallisuuden tilaa voidaan pitää melko hyvänä ja vakaana niin Suomessa kuin koko Itämeren alueella. Vaikka Suomen aluevesillä sattuu noin 30 merionnettomuutta vuodessa ja Itämeren mittakaavassa vastaava luku on lähes kymmenkertainen, vakavista tapauksista ei ole raportoitu moneen vuoteen. Merionnettomuuksien seuraukset ovat rajoittuneet lähinnä taloudellisiin tappioihin, ja ihmishenkien menetyksiltä ja vakavilta ympäristötuhoilta on kauppamerenkulussa vältytty. 

Myönteisestä kehityksestä huolimatta vakavat merionnettomuudet ovat yhä kuitenkin mahdollisia. Jotta välttyisimme tällaisilta onnettomuuksilta myös tulevaisuudessa, tarvitaan jatkuvaa panostusta merenkulun riskienhallintaan, johon kuuluu sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn että seurausten minimointiin tähtääviä toimenpiteitä. Koska merenkulun riskienhallinta on hyvin laaja ja monimutkainen kokonaisuus ja vaatii paljon resursseja, sen toimivuus edellyttää saumatonta kansainvälistä yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken.

Suomella aktiivinen rooli Itämeren meriturvallisuusyhteistyössä

EU:n Itämeri-strategia on jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön kehittämisestä Itämeren alueella. Strategian avulla parannetaan alueen jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja kohdistetaan resursseja yhteisiin tavoitteisiin. EU:n Itämeri-strategiassa on kolme päätavoitetta − meren pelastaminen, alueen yhdistäminen sekä vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen − jotka on jaettu 13 yksityiskohtaisempaan politiikka-alaan. Strategian toimeenpano tapahtuu enimmäkseen kansainvälisten lippulaivaprojektien ja muiden projektien avulla.

Koska meriliikenne on hyvin kansainvälistä ja sen riskienhallintaan liittyvät haasteet voidaan parhaiten ratkaista yhteistyöllä, meriturvallisuus on valittu yhdeksi EU:n Itämeri-strategian politiikka-aloista. Tämän politiikka-alan tavoitteena on luoda Itämerestä maailman turvallisin merialue ja johtava merenkulun teknologian keskittymä.

Suomi on koordinoinut Tanskan kanssa meriturvallisuuden politiikka-alaa jo vuodesta 2009 alkaen. Koordinoinnista vastasi maassamme aluksi liikenne- ja viestintäministeriö, mutta tänä päivänä se kuuluu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtäviin. 

Meriturvallisuuden politiikka-alalla suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös lippulaivaprojekteihin ja toimineet vetäjinä monissa alueellisissa hankkeissa. Esimerkiksi Rajavartiolaitoksen johdolla on kehitetty jäsenmaille yhteisiä viranomaistoimintamalleja merellä tapahtuvien kemikaalionnettomuuksien, laivapalojen ja muiden onnettomuuksien torjumiseksi. Lisäksi suomalaiset yliopistot, kuten Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto, sekä ammattikorkeakouluista Novia, SAMK ja XAMK,  ovat olleet aktiivisesti kehittämässä sähköisiä navigointipalveluita, talvimerenkulun turvallisuutta ja merenmittausta.

Uusi toimenpidesuunnitelma vahvistaa strategian tärkeitä teemoja ja toimeenpanoa

EU:n Itämeri-strategian uusi toimenpidesuunnitelma valmistuu lähiaikoina jäsenmaiden ja komission välisenä yhteistyönä. Uuden toimenpidesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on sitouttaa jäsenmaat ja yksityinen sektori yhä tiiviimmin strategian toteutukseen. 

Meriturvallisuuden politiikka-alan osalta uusi suunnitelma sisältää neljä toimenpidettä, jotka pyrkivät kehittämään merenmittausta ja oheispalveluita, talvimerenkulkua, yhteistyötä merionnettomuuksiin varautumisessa sekä merenkulun automaatiota ja digitaalisia palveluita. Toimenpiteiden edistämiseksi tarvitaan meneillään olevien lippulaivaprojektien tueksi uusia innovatiivisia projekteja ja jatkuvaa yhteistyötä. Tätä yhteistyötä teemme me kaikki Itämeren valtiot yhdessä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin