Katsomalla kauas tai kaukaa näkee lähelle

Pulloposti 23
Miapetra Kumpula-Natri
Europarlamentaarikko

Kaukaa näkee eri lailla kuin läheltä. Joskus on hyvä katsoa, miltä oma maailma näyttää ulkopuolisen silmin. Itämeri on suomalaisten oma meri, meillä kaikilla on varmasti oma näkökulmamme siihen, mutta miltä Itämeri näyttää amerikkalaisen, keskieurooppalaisen, Lähi-idän asukkaan tai aasialaisen silmissä? Tein haun asiasanalla Itämeri parissa kymmenessä eri mediassa eri puolilla maailmaa. Tulokset olivat mielenkiintoisia.

Itämeren turvallisuustilanne on huomioitu kaikkialla maailmassa, siitä kirjoitetaan kaikista eniten. Esimerkiksi Al Jazeera -kanavalla Itämerta on viime kuukausien aikana käsitelty lähes vain turvallisuusnäkökulman kautta. Ilmastonmuutos ja matkailu ovat tämän seurannan perusteella seuraavaksi eniten käsitellyt aiheet.

Helsinki on noussut yhdeksi maailman mielenkiintoisimmista matkailukaupungeista. Kymmenestä viimeisimmistä itämeriaiheisista jutuista CNN:n amerikkalaisilla sivuilla, sijalla kuusi oli maaliskuussa julkaistu juttu ”Is Helsinki the world's coolest city?”, onko Helsinki maailman magein kaupunki? Sijalla kahdeksan oli avantouimista suitsuttava juttu, jonka pääpaino oli myös Helsingissä. Turisteille, kuten myös lukuisille kaupunkilaisille, on varmasti hauskaa, että tarjolla on uusia saunapalveluja, joissa tarjoutuu tilaisuus pulahtaa tai jopa uida Itämeressä.

Entisen kotikaupunkini Brysselin päämediassa Le Soir -lehdessä Itämeren alueen kulttuuri on tuttujen matkailu-, turvallisuus- ja ilmastonmuutosteemojen lisäksi mukana. Saksalaisissa medioissa käsitellään myös alueen yrityksiä. Pohjoismainen elämäntyyli, hygge, kalsarikännit ja ruotsalainen lagom, kiinnostavat läntisellä pallonpuoliskolla. Nordic noir –sarjoja kiitellään maailmalla, ehkä juuri niiden atmosfäärin vuoksi. Kaikki tämä kiinnostus sataa myös meidän suomalaisten laariin, ei ole yhtä ilman toista eikä toista ilman kolmatta.

Itämeren alue matkailukohteena näkyy kiinalaisissa medioissa, kuten myös turistimäärissä. Panostukset matkailuun on jo nyt ulosmitattavissa. Matkailukohteen valinnassa on aina runsaudenpulaa, Euroopassa etenkin on paljon mielenkiintoisia matkailukohteita, mutta uskon, että meillä olisi vielä paljon lisää annettavaa matkailumielessä maailmalle. Risteilyt ovat hurjan suosittuja Pietarista pääasiassa pääkaupunkeja seilaten. Nyt kun on aloitettu Helsingillä, miksei kehitys jatkuisi ja seuraavaksi löytyisi Turku, Pori, Vaasa ja edelleen Oulu pitkin rannikkoa? Suomessa on monta upeaa pienempää kaupunkia, joihin mahtuu lisää erilaisuutta hakevia amerikkalaisia hipsterituristeja.

Kulttuurimatkailu ja -vienti on selkeästi asia, joka kiinnostaa keskieurooppalaisia. Suomalaiset hevibändit tunnetaan kaikkialla, nykyään myös pop-musiikissa on Sunrise Avenuen kaltaisia supertähtiä maailmalla. Kaikki tämä on tapahtunut muutamassa kymmenessä vuodessa, kahdeksankymmentäluvulla vain ruotsalaiset ja norjalaiset osasivat musiikkiviennin, nyt on Suomi onneksi hyvin jo saanut muut naapurit kiinni.

Entäs kun turisti kohtaa happaman meren, levälautat... Puhdistamalla Itämeren, luomme parempia mahdollisuuksia matkailullekin meren ja rannikon asujien lisäksi. Puhtaamman teknologian kehittyessä tarjoutuu myös alan yrityksille viedä testattua osaamista muualle.

Kymmenvuotias poikani aloitti uimakauden, eli pulahdukset mereen, jo monta viikkoa sitten. Helteinen meri ja levät ovat olleet monen kesän riesa. Itämeren aluetta kehittäessämme on meren kestävä ekosysteemi kuitenkin ydinkysymys. Haluan toimia sen eteen, ettei poikani luokkakavereineen ole viimeinen sukupolvi, joka voi uida Itämeressä.

 

 Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin