Kansallispuistojen ylläpidon rahoitus turvattava

Pulloposti nro 35
Pertti Rajala
maakuntajohtaja
Satakuntaliitto 

On hienoa, että Selkämeren kansallispuistoa koskeva laki astui voimaan 1.7.2011. Näin Satakuntaliiton edunvalvonnan kärkihanke vuodesta 2002 toteutui.

Miten tästä eteenpäin? Puiston perustaminen on vasta yksi askel Selkämeren kansallispuiston kehittämisessä. Edessä on kovaa ja tavoitteellista työtä aluetta koskevien perustietojen kartoittamisessa ja kokoamisessa, hoitoa ja käyttöä on suunniteltava, tehtävä aluetta tunnetuksi, kehitettävä opastusta ja palveluvarustusta jne. 

Pidän yhteistyötä ja erilaisten näkökulmien yhteen sovittamista tärkeänä kansallispuiston toteutuksessa. Toivon, että kansallispuistoa kehitetään hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa yli maakunnan rajojen. Kansallispuiston perustaminen edesauttaa myös koko Selkämerta koskevassa kehittämistyössä, mihin Satakunnassa on panostettu laajassa yhteistyössä viimeisen kymmenen vuoden aikana. (esim. Selkämeren teemavuosi kesästä kesään 2008–2009).

Yhteistyön merkitys osana kansallispuiston toteutusta nousi esille mm. ympäristövaliokunnan mietinnössä. Valiokunta totesi, että erityisesti kalastuksen ja kansallispuiston muun käytön sekä erilaisten intressiryhmien toimintoja yhteen sovittamaan tulee perustaa Selkämeren kansallispuiston asioita käsittelevä laajapohjainen yhteistyöryhmä.

Selkämeren kansallispuiston kehittämiseksi on käynnissä monia yhteistyöhön pohjautuvia kehittämishankkeita, joita toteuttavat Metsähallituksen ohella myös Satakunnan rannikkokunnat. Suuri osa näistä hankkeista perustuu eri rahoittajaviranomaisten kautta jaettavien EU-rahoituksen hyödyntämiseen.  Tämä on hyvä asia ja esimerkiksi Satakuntaliiton maakuntahallitus on myöntänyt EU-rahoitusta Selkämeren kansallispuiston virtuaaliretkihankkeelle.

Esimerkki yhdestä matkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeästä käytännön tason toimia vaativasta kehittämiskohteesta on Luvialla sijaitseva Säpin saari. Saaren palveluvarustus vaatii pikaista parantamista. Myös saaren saavutettavuutta on kehitettävä, jotta mm. alueen matkailuyrittäjät ja paljon myönteistä julkisuutta ja suosiota saanut Kaljaasi Ihana pystyy sinne rantautumaan. Näille käytännön tasolla tehtäville toteuttamistoimille on myös löydyttävä investointirahaa, toivottavasti valtion budjetista

Pidän erittäin tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattu maininta kansallispuistojen ylläpidosta sekä Metsähallituksen luontopalveluiden kehittämisestä ja rahoituksen turvaamisesta toteutuu. Uskon vakaasti, että valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat rahat palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Tämä käy ilmi mm. Metsähallituksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudellista merkitystä.

Tärkeimmät kehittämisen kohteet puistossa ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla. Perustamislain mukaisesti myös ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä. 

Pulloposti 35/2012

Palaa otsikoihin