Itämeri tarvitsee vaikuttavaa viestintää

Pulloposti 4
Anne Paasi
Viestintäjohtaja
Turun yliopisto

The Washington Post kirjoitti hiljattain (2.12.2018), että Itämeri on eräänlainen kokeellinen painekattila, esimerkki siitä, miten merellisten lajien käy ja selviytyvätkö ne olosuhteista, jotka leviävät pian valtameriin ilmaston lämpenemisen myötä. Itämerellä ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat jo nähtävissä. Artikkeli pohjautuu – kuinkas muuten – Itämeren alueen kansainvälisen tutkimusryhmän viime vuonna julkaisemaan tieteelliseen artikkeliin, jonka kirjoittajista yksi on Turun yliopistosta.

Sijaintimme antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden olla merellisen tutkimuksen kärjessä. Meri ja merenkulku onkin yksi Turun yliopiston tutkimuksen pääteemoista. Saaristomeren tutkimuslaitoksella Seilissä on meriympäristön tilaa seurattu jo vuodesta 1964. Paikallisella, saaristomerellä tehdyllä tutkimuksella on kauaskantoisempiakin seurauksia, kuten tutkimusryhmän julkaisema artikkeli osoittaa.

Itämeren tilaan ja sen ekosysteemiin liittyvän biologisen tutkimuksen lisäksi Turun yliopistossa tehdään myös mereen liittyvän elinkeinoelämän tutkimusta ja saariston kulttuurin tutkimusta. Lounais-Suomessa nuo kaikki osa-alueet ovat vahvasti läsnä. Yliopisto haluaa myös olla aktiivinen vaikuttaja Itämeren alueen kulttuurisen vuorovaikutuksen edistämisessä. Osallistuminen kansainvälisiin tutkimushankkeisiin on vain yksi esimerkki tästä.

Yliopiston viestinnän kärkenä on tutkimustulosten ja asiantuntijoiden nostaminen esiin. Tutkimuksen avulla pystymme tuomaan esille Itämeren tilaan liittyviä ajankohtaisia ongelmia. Useat ratkaisut vaativat yleisen tahtotilan lisäksi poliittisia päätöksiä, mikä tarkoittaa, että tulokset pitää saada yhteiskunnan - päättäjien, asiantuntijaelimien ja yritysmaailman - tietoon. Yliopisto pyrkiikin avaamaan yhteiskunnallista keskustelua vaikuttavan asiantuntijaviestinnän keinoin.

Jokainen tutkijamme on paras viestimään oman erityisalansa tuloksista. Viestinnän ammattilaisten tehtävä on auttaa ja tukea asiantuntijoita ja tarjota eri kanavia heidän käyttöönsä. Tiedeviestinnällä voimme myös nostaa tutkijoita esiin ja samalla edistää asiantuntijoiden tunnettuutta ja arvostusta yleisesti yhteiskunnassa. Sosiaalinen media ruokkii tänä päivänä monenlaista asiantuntijuutta, jolloin yliopiston pitää erottua ymmärrettävään muotoon jäsennellyllä tieteeseen pohjautuvalla faktalla.

Turun yliopisto on mukana myös lukuisissa Itämereen liittyvissä aluekehityshankkeissa, joiden aiheina on mm. meriturvallisuus, meriteollisuuden digitalisaatio, vapaaehtoisen öljyntorjunnan kehittäminen Itämeren alueella tai merenkulun ympäristövaikutukset. Esimerkiksi viimeksi mainitussa aiheessa Turun yliopisto on vuosia tehnyt aktiivisesti yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa, toteuttaen tutkimuksia mm. vuonna 2015 voimaan tulleen rikkidirektiivin aiheuttamista arvioiduista ja toteutuneista kustannusvaikutuksista Suomen merenkululle. Parhaillaan on meneillään hanke, jonka tulokset antavat päätöksentekijöille ja viranomaisille välineitä ja suosituksia tulevien merenkulun ympäristösäännösten kehittämiseksi ja merenkulkualalle tietoa tulevien investointipäätösten tukemiseksi. Myös säännösten terveys- ja ympäristövaikutuksia on tutkittu.

Yhteistyö ja vuorovaikutus viranomaisten, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa onkin yksi yliopiston vaikuttavan viestinnän kulmakivistä. Tutkimustulokset ja hankkeet muuttuvat käytännöksi viestimällä. Itämeren tilaa on jo saatu parannettua, mutta pitkäjänteistä meren tilan tutkimusta tarvitaan edelleen, elinkeinoelämää unohtamatta. On hyvä jatkaa vuoropuhelua mereen ja merenkulkuun liittyvistä aiheista jatkossakin.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin