Itämeri tarvitsee tutkimusta, ei ihmelääkettä

Pulloposti nro 8
Mikko Hupa
Rehtori
Åbo Akademi

Itämeren hyväksi ei ole ihmelääkettä (Det finns ingen mirakelmedicin för Östersjön). Näin otsikoi joukko ansioituneita Itämeri-tutkijoita mielipidekirjoituksensa ruotsalaisessa Svenska Dagbladet -lehdessä syksyllä. Tämä ei tarkoita sitä, että Itämeren hyväksi ei olisi enää mitään tehtävissä. Tutkijat päättivätkin kirjoituksensa sanoihin: kohdistamalla huomio oikeisiin seikkoihin sekä olemalla kärsivällisiä, voimme selkeästi parantaa meren tilaa.

Avainsana tässä on kärsivällisyys – tålamod. Tålamodet tryter för oss var och en ibland, kanske när vi ser algmassorna flyta vid stugstranden eller när vi läser nyheter om onödiga latrinutsläpp i havet. När mitt tålamod tryter brukar jag tänka på dem som varje dag jobbar för ett renare hav; mina forskarkolleger vid Åbo Akademi. Till exempel Åbo Akademis professor i marinbiologi Erik Bonsdorff var en av undertecknarna till ovan nämnda debattartikel. Han har i tiotals år vid sidan av sin forskning gett intervjuer, hållit föreläsningar och skrivit kolumner för att öka kunskapen om vad vi borde göra för att havet ska må bättre. Var och en av oss vet redan på individnivå att vi inte ska tvätta mattorna i havet eller att havet inte ska användas som en soptipp. Vi kan alla bidra till ett friskare hav, men det är de stora besluten och de stora åtgärderna som nu krävs.

Tästä syystä haluan käyttää puheenvuoroni tutkimuksen ja tieteellisten tutkimustulosten puolesta. Poliittisten päätösten pitää pohjautua tieteellisiin tutkimustuloksiin. Päättäjien on luotettava siihen, että ainoastaan huolella ja pitkäjänteisesti tehty tutkimus antaa tarvittavat vastaukset. Luottamalla tieteelliseen tutkimukseen päätöksentekijät voivat valita tehokkaimmat ja luotettavimmat toimenpiteet puhtaamman meren puolesta. Nopeat ihmelääkkeet osoittautuvat usein tehottomimmiksi ja kalliiksi vaihtoehdoiksi.

Samalla kannattaa muistaa, että ilman tutkimusta ei tule tutkimustuloksia. Hyvien tutkimustulosten saavuttaminen edellyttää, että tutkijoille annetaan aikaa, resursseja ja työrauhaa. Tässä päätöksentekijöiltä vaaditaan kärsivällisyyttä ja sen jälkeen myös kykyä kuunnella kun tutkijat esittelevät tuloksiaan, sekä sitten tietysti myös uskallusta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Åbo Akademi har många kopplingar till Östersjön, inte minst historiskt och geografiskt, men det är kunskapsmässigt som Åbo Akademi står Östersjön närmast. Vid Åbo Akademis biovetenskaper vid fakulteten för naturvetenskaper och teknik bedrivs en omfattande och framgångsrik Östersjöforskning. Miljö- och marinbiologerna finns i BioCity i Åbo, på Husö biologiska station i Finström på Åland och på fältbasen i Skärgårdscentrum Korpoström i Korpo.

Åbo Akademilla on jo pitkään tehty menestyksekästä Itämereen liittyvää tutkimusta. Nyt meneillään on esimerkiksi meribiologian tutkimusprojekti MARmaED (Marine management and ecosystem dynamics under climate change), joka on saanut rahoitusta EU:n Horizon 2020 -ohjelman kautta. Toinen, Suomen Akatemian rahoittama projekti BaltReg liittyy Itämerta ympäröivien maiden merenkulkua ja merta koskevaan lainsäädäntöön.

Maiden välinen yhteistyö ja yhteiset linjaukset ovat ratkaisevia tekijöitä Itämeri-alueen hyvinvoinnille, niin luonnonsuojelun kuin taloudellisenkin menestyksen kannalta. Tässä yhteistyössä Åbo Akademi on tärkeä tekijä Itämeritutkimuksessa, varsinkin linkkinä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.

Kärsivällisyyden ohella toinen avainsana on yhteistyö. Yksittäisten toimijoiden – olkoon nämä yksittäisiä tutkijoita, yliopistoja tai maita – on vaikeampi saavuttaa tuloksia kuin yhteistyöllä etenevien toimijoiden. Yhteistyömme naapuriyliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa on pitkään ollut tiivistä ja hyvin hedelmällistä. Tarvitsemme myös Centrum Balticumin tapaisia keskuksia, jotka tarjoavat alustan asiantuntijoiden ja eri toimijaverkostojen väliseen yhteistyöhön. Pitäkäämme tätä yhteistyötä elävänä ja voimakkaana ja toimikaamme Itämeren puolesta leveällä ja yhteisellä rintamalla.

Lisätiedot: mikko.hupa(at)abo.fi

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 8/2016

Palaa otsikoihin