Itämeri näkyy raikkaasti 85-vuotiaan Seura-lehden juhlavuodessa

Pulloposti 28
Erkki Meriluoto
Päätoimittaja
Seura-lehti

Nautitaan lähimerestämme matkaillen ja ympäristöasiat muistaen, sillä karujakin esimerkkejä merten pilaamisesta maailmalla riittää.

Hanko, Porvoo, Maarianhamina, Kotka, Rauma, Hamina… Seura-lehti vie lukijansa Itämeren rannikkomaisemiin kuluvan kesän aikana. Jo perinteeksi muodostunut Lähiloma-juttusarja on palvellut onnistuneesti kotimaan matkailusta kiinnostuneita. Aina ei tarvitse lähteä reissuun ulkomaille asti. Haluamme kertoa, miten monipuolisesti nähtävää ja koettavaa kotimaan kamaralla ja aivan sen rannikkovesillä on kesäaikaan tarjolla.

Seura viettää tänä vuonna 85-vuotisjuhlaansa. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi itsenäisyyspäivänä 1934, kun Yhtyneet Kuvalehdet halusi luoda ”Suomen kotien viikkolukemiston”. Perhelehden maineesta pidetään kiinni tänäkin päivänä. Tavallisten ihmisten koskettavat selviytymistarinat ovat lukijoidemme mielestä lehden kiinnostavinta antia viikosta toiseen. Niiden rinnalla kerromme julkkisten kuulumisia sekä paljastamme yhteiskunnan epäkohtia tutkivan journalismin keinoin kansantajuisesti kerrottuna.

Muoviroskan alkulähteillä

Tähän sarjaan voi laskea myös viime syksynä ilmestyneen Seuran ilmastonmuutos -extran, joka kertoi usean jutun voimin, miten sää ja luonto Suomessa muuttuvat ja miten jokainen voi valinnoillaan vielä yrittää vaikuttaa asiaan.

Käsittelimme lehdessä myös muita ympäristöteemaisia asioita kuten merten muovijätettä. Toimittajamme kävi Intiassa tutustumassa maailman merien muoviroskan alkulähteisiin. Meriin päätyy vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia muoviroskaa. Siitä kolme neljäsosaa on lähtöisin vain 12 maasta, joista yhdeksän sijaitsee Aasiassa.

Intialaisen Chennain kaupungin Kodungaiyurin kaatopaikka oli karu esimerkki seudusta, josta luonnossa hitaasti hajoavaa muovijätettä päätyy meriin. Jätettä kierrätetään Intiassakin, mutta hyvin eri tavalla kuin kotoisessa Suomessa. Ison osan jätteen lajittelusta hoitavat nimittäin roskanpoimijat, joita työskentelee kaatopaikoilla peräti 1,5-4 miljoonaa. Toimittajamme kohtaamista roskanpoimijoista osa kertoi olevansa sukunsa hyljeksimiä yksinäisiä ihmisiä ja osa elätti työllä isompaakin perhettään. Ansiotaso oli muutamia euroja päivässä.

Lue juttu muoviroskasta täällä.

Rehevöityminen kuriin

Suomen näkökulmasta ympäristöasiat eivät onneksi ole olleet yhtä karua uutisoitavaa kuin Intian rannikoilta. Parannettavaa kuitenkin riittää. Kamppailussa Itämeren rehevöitymistä vastaan tarvitaan sekä suojelua että uusia innovaatioita.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitelty pelloille levitettävää kipsiä eli kalsiumsulfaattia, joka parantaa maan rakennetta. Seura kertoi viime vuonna Lounais-Suomessa tehdystä pilottihankkeesta, jonka ansiosta fosforivaluma vesistöön väheni jopa 50 prosenttia.

Tavalliselle ihmiselle kipsikäsittely näkyy parhaiten kirkkaampina vesinä, jollaisia tavoitellaan mm. Vantaanjokeen vielä tulevankin syksyn aikana.

Lue juttu rehevöitymisestä täällä.

Seura pienentää sukupolvien välistä kuilua

Seura on ollut perinteisiltä arvoiltaan suomalaisten sukupolvien välinen yhdistäjä. Printtilehteä lukevat eniten eläkeikää lähestyvät tai jo eläkkeellä olevat suomalaiset, kun puolestaan verkkosivuillamme suurin lukijaryhmä ovat 25-34-vuotiaat. Tavoitamme verkossa joka kuukausi yli puoli miljoonaa eri kävijää.

Seura kertoo varttuneemmille lukijoille, miksi nuoret ovat aktivoituneet niin voimakkaasti ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Vastaavasti kerromme nuoremmille lukijoillemme heidän vanhempiaan tai isovanhempiaan kuohuttavista asioista. Se on arvokas perinne, jota vaalimme suurella ylpeydellä.

Senkin olemme huomanneet, että jokin alun perin hieman vanhemmalle yleisölle suunnattu juttu onkin kerännyt verkossa todella paljon myös nuoria lukijoita. Kiinnostava tarina yhdistää suomalaisia ikään katsomatta – aivan kuten Itämerikin, joka tulee pysymään sivuillamme jatkossakin niin matkailu- kuin ympäristönäkökulmatkin muistaen.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin