Itämeri linkkinä Aasiaan?

Pulloposti nro 43
Emil Asp
ylitarkastaja
Liikenne- ja viestintäministeriö

Maailman dataliikenne kasvaa huimaa vauhtia. Älypuhelinten lisäksi verkkoon kytkeytyy ja dataa lähettävät myös erilaiset asiat ja esineet, verkkoasiointi ja ohjausjärjestelmien käyttö verkon kautta lisääntyy, sosiaalinen media ottaa yhä suuremman otteen elämästä, videoiden katselu mobiililaitteilla kasvaa…listaa voisi helposti jatkaa oman kolumnin verran.

Tutkimusyhtiö IDC on arvioinut, että niin sanotun digitaalisen avaruuden koko tuplaantuu kahden vuoden välein. Kun 2013 digitaalisen avaruuden kooksi arvioitiin 4,4 zettatavua, jo vuonna 2020 sen kooksi ennustetaan 44 zettatavua. Kasvu on huimaa.

Tämä korostaa tietoliikenneyhteyksien, niin kiinteiden kuin langattomienkin, merkitystä. Bitti ei liiku, jos verkot eivät pelaa. Suomen tietoliikenteen kehityksen kannalta keskiössä on Itämeren alue. Rakenteilla on suora tietoliikenneyhteys Saksaan. Valmistelusta vastaa valtio-omisteinen Corenet, mutta kaapeliyhteydessä on mukana myös yksityisiä investoreita. Kiinnostus on ollut suurta.

Valmistelutyöt ovat hyvässä vauhdissa ja kasvavaan kysyntään vastaava yhteys tulee olemaan valmis 2016. Samalla hanke on myös Suomen huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. Uusi yhteys parantaa ja nopeuttaa kansainvälisiä yhteyksiämme Eurooppaan.

Ajatukset liitävät kuitenkin jo askeleen pidemmällä. Venäläisen Polarnet-yhtiön kaavailema yhteys Euroopasta Jäämeren kautta olisi toteutuessaan Suomelle todellinen valtti. Jäämeren kaapeli voitaisiin yhdistää jo olemassa olevien yhteyksien avulla Suomen läpi uuteen Itämeren kaapeliin. 

Tässä vaiheessa maantieteellinen asemamme Euroopan perällä keikahtaisi uuteen uskoon. Yhteys Suomen kautta olisikin selkeästi lyhin ja nopein reitti Aasiaan. Dataliikenteen näkökulmasta Suomi olisikin keskipisteessä.  Yhdistettynä muihin vahvuuksiimme, muun muassa vakaaseen maaperään ja vakaisiin yhteiskunnallisiin oloihin, osaavaan työvoimaan, edulliseen sähköön ja korkeaan tietoturvaan, uudet yhteydet muovaisivat Suomesta dataliikenteen globaalin solmukohdan.

Muun muassa suurten datakeskusten ja muun, yhä kasvavan dataliiketoiminnan sijoittautumisen kannalta Suomi olisi etulyöntiasemassa; linkki Aasian ja Euroopan välillä.

Tilausta uudelle Euroopan ja Aasian kytkevälle yhteydelle olisi. 2020 mennessä suurin osa dataliikenteestä tulee kehittyviltä markkinoilta, kuten Venäjältä ja Kiinasta. Kiinasta on muotoutumassa Baidun, Alibaban, Tencentin, Weibon ja muiden yritysten siivittämänä internetmaailman jättiläinen.  Jo seuraavan viiden vuoden aikana Euroopan ja Aasian välisen dataliikenteen odotetaankin kasvavan jopa 278 prosenttia. Mittelö kasvavista markkinoista läntisten kilpakumppaneiden kanssa on tiukkaa.

Suurten datamassojen ja tiedon aikakausi tarjoaa vikkelille toimijoille suuria mahdollisuuksia. Uudet yhteydet ovat Suomen kannalta avainasemassa. Tässä yhtälössä Itämeren kaapelilla ja alueella on tärkeä osa. Pian Itämeri voi olla Euroopan digitaalinen linkki Aasiaan.

Kuvan lähde: YLE 28.3.2013, Suomi haluaa oman tietoliikennereitin Eurooppaan.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 43/2014

Palaa otsikoihin