Itämeren tilasta keskustellessa ei pääse pitkälle, kun jo päätyy käsittelemään ruoantuotantoa. Jos kerran ruoantuotanto on osa Itämeren ongelmaa, se voi silloin olla myös osa ratkaisua. Minua ainakin inspiroi ajatus, että voin jättää positiivisen kädenjäljen Itämeren kuntoon yhteistyössä muiden ruoantuotannon parissa toimivien kanssa.

Herkullinen teko Itämeren puolesta

Kuluttajien ruokavalinnat ovat muutoksessa, kun terveellisyyden huomioinnin ohella niihin vaikuttaa entistä enemmän myös ilmasto- ja ympäristökysymykset. Elämme keskellä ruokamurrosta, kun ruokatottumusten lisäksi myös ruokateknologiassa ja maankäytössä tapahtuu toisiaan tukevia muutoksia, jotka yhdessä mahdollistavat kestävämpää ruokajärjestelmää. Tämä kokonaisuus on ehdottoman herkullinen tilaisuus myös Itämerelle.

Raisiolla olemme tehneet omat johtopäätöksemme: ruokamurros tarjoaa meille erinomaisia mahdollisuuksia niin liiketoiminnassa kuin pyrkimyksissämme kohti yhä kestävämpää ruoantuotantoa. Viime vuosina olemme investoineet lähes 70 miljoonaa euroa edellytyksiin valmistaa kasvipohjaisia elintarvikkeita. Meillä on nyt käsissämme keinot vastata kasvispainotteisuutta suosiviin ruokailutottumuksiin, mutta myös ympäristön, ilmaston ja terveyden vaatimuksiin kestävämmästä ruoantuotannosta. Samalla kun tartumme ruokamurroksen suomiin liiketoimintamahdollisuuksiin, olemme yhä vahvemmin osa ratkaisua kestävyyskriisissä. Ratkaisupotentiaali koskee myös mertamme. Ympäristötutkijat ovat painokkaasti todenneet, että kasvisruoan lisääminen ruokavaliossa on helppo ja herkullinen teko myös hyvinvoivan Itämeren puolesta.

Yhteistyötä sopimusviljelijöidemme kanssa

Olemme Raisiolla saaneet oman tuotantomme hiilijalanjäljen lähes nollaan systemaattisella vastuullisuustyöllä. Kaikki tehdasalueemme ovat hiilineutraaleja suunnitelmien mukaan ensi vuoden aikana. Nyt onkin aika miettiä, miten voimme osaltamme pienentää päästöjä, joita tuotteidemme valmistaminen aiheuttaa tehtaanporttien ulkopuolella. Teettämiemme laskelmien mukaan noin puolet näistä päästöistä syntyy tarvitsemiemme viljojen ja muiden raaka-aineiden alkutuotannossa.

Joku saattaisi kavahtaa alkutuotannon korkeita päästöjä, mutta itse näen niissä tilaisuuden saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Päivitetyssä vastuullisuusohjelmassa olemmekin sitoutuneet minimoimaan raaka-aineidemme negatiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.

Satojen sopimusviljelijöidemme kanssa voimme vahvistaa ja vakiinnuttaa entistä kestävämpiä maanviljelyn käytäntöjä. Mikä parasta, samoilla käytännöillä voidaan sekä vähentää alkutuotannon päästöjä että sitoa ravinteita aiempaa paremmin maaperään vähentäen valumia. Raisiolla, elintarvikeyrityksenä, joka on vahvasti sidoksissa varsinaissuomalaiseen alkutuotantoon, voi olla tässä työssä erityinen rooli.

Kestävä kalankasvatus vähentää Itämeren ravinnekuormaa

Sen lisäksi, että mietimme, miten estää ravinteita valumasta Itämereen, niitä on mahdollisuus saada sieltä pois! Kotimaisessa kalankasvatuksessa hyödynnetään jo laajasti Itämerirehua, jossa käytetään merestä nostettua silakkaa ja kilohailia. Niiden mukana merestä poistuu enemmän fosforia kuin kalan kasvattaminen aiheuttaa. Laskennallisesti tuo määrä vastaa jopa Tampereen kokoisen kaupungin puhdistetun jäteveden fosforikuormaa.

Näitä esimerkkejä läpikäymällä päätyy aina toteamaan, että meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa Itämeren tilaan, olimme sitten päättäjiä, työntekijöitä ruoka-alan yrityksissä, alkutuottajia tai kuluttajia. Mitä jos lisäisit tämän vuoden aikana kasvisruoan määrää ruokavaliossasi vaikka yhdellä aterialla viikossa? Siihen oheen vielä yksi lisäateria kestävästi tuotettua kalaa. Tekisitkö sen Itämeren tähden?