Itämeri - Strateginen yhteys Suomen ja muun maailman välillä

Pulloposti 38
Sampo Koulu
Liikennejohtaja
FREJA Transport & Logistics Oy

Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta liikkuu Itämeren kautta konteissa ja perävaunuissa. Ennen kuin tavara on saatu seilaamaan, on kuitenkin tapahtunut jo monia vaiheita, joista Itämeren ylitys näyttelee vain yhtä osaa kokonaisuudesta. Kirjoitan tämän kolumnin, koska Suomi tarvitsee toimiakseen moninaisen ja osaavan logistiikkaverkoston. Tämä edellyttää logistiikka-alan yksityisiltä toimijoilta halua investoida Suomeen sekä poliittisilta päättäjiltä viisaita päätöksiä. 

Useat Itämereen liitetyt riskit ovat toteutuneet 

Muutaman viimeisen vuoden aikana moni Itämereen liitetty uhka on toteutunut. Ensin pandemia, sitten Ukrainan sota ja kaasuputken räjähdys sekä vuoden alussa lakot, joilla kaikilla on ollut vaikutuksia Itämeren kautta kulkeviin toimituksiin. Oli tilanne mikä tahansa, meidän suomalaisten kuljetusalan toimijoiden on pitänyt löytää ratkaisuja, jotta saamme tavaravirrat liikkumaan Suomeen sekä Suomesta ulospäin. 

Vasta kriisit ovat herättäneet monet ihmiset ymmärtämään, että Suomi on saari, jolle Itämeri on kriittisen tärkeä ulkomaankaupan väylä. Kun Keski- ja Etelä-Euroopassa kuljetukset voidaan toimittaa parhaimmillaan yhdellä kuljetusmuodolla, Suomessa kuljetukset vaativat lähes aina useamman kuljetusmuodon, kuten rekan, junan ja laivan yhdistelmän. On tärkeä muistaa, että puhuttaessa Itämeren reitin toimivuudesta, puhumme myös Suomen huoltovarmuudesta. 

Itämeren toimintaympäristö jatkuvassa muutoksessa

FREJAn liikennejohtajana näen, miten maailman jatkuva muutos konkretisoituu logistiikkayrityksen arjessa. Me kuljetus- ja huolinta-alan yritykset sopeudumme päivittäin uusiin tilanteisiin ja etsimme uusia ratkaisuja tavaran liikuttamiseksi.

Täytyy muistaa, ettemme ole ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Itämeren alueelle kohdistuu myös turvallisuusuhkia. Edustamani FREJAn pohjalla on 40-luvulla Suomen puolustusvoimien kalustoa liikuttamaan perustettu Maa- ja Meri Oy. Myös sota-aikana tavaraa on liikuteltu, vaikka tuolloin Itämeren reitti oli lähes suljettuna. Silloin, kuten tänäänkin on kuljetus- ja huolintayhtiöiden tärkein voimavara alalle sitoutuneet työntekijät, jotka ovat jatkuvasti valmiita oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan, mutta pystyvät myös toimimaan paineistetuissa tilanteissa.

Uskon, että FREJAn menestys perustuu juuri siihen, että olemme onnistuneet palkkaamaan henkilöitä, jotka pystyvät toimimaan, oli tilanne mikä tahansa. 

Itämeren turvaaminen on tärkeä osa huoltovarmuutta

Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat merkittävästi logistiikkaketjuihin, joiden vaikutuksia meidän on analysoitava, ei pelkästään Suomen osalta vaan kokonaisena logistiikkaketjuna. Tilannekuvan seuraaminen ja jakaminen on tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä, jotta emme jää yksin. Erityisesti Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen on kriittisen tärkeää.

Suomen maantieteellinen sijainti, Itämeren ja nykyisen Nato-meren perukoilla, ei ole ongelmaton varautumisen näkökulmasta. Rekkaliikenne Tornion, Ruotsin ja Tanskan kautta Eurooppaan on mahdollista, vaikka Itämeren laivaliikenteessä esiintyisi häiriöitä. Kriisitilanteeseen varautumista ei kuitenkaan ole syytä rakentaa muutamien siltojen varaan, koska tilanteet vaihtelevat.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 on aiheellisesti keskusteltu myös siitä, miten turvallisuusympäristön muutosten keskellä on tärkeä kiinnittää huomiota Suomen maantieteellisen sijainnin lisäksi omistussuhteisiin, jotka takaavat logistiikkaketjujen toimivuuden myös kriisitilanteissa. Valitettavasti useimmat Venäjä yhteyksien takia pakotelistalle Suomesta nousseet yritykset toimivat juuri logistiikka-alalla.

Sujuvuuden turvaamiseksi tarvitsemme uusia avauksia, jotka toteutuessaan vähentäisivät toimintahäiriöiden aiheuttamia vaikutuksia logistiikkaketjuille. Oli kyse sitten Helsinki-Tallinna tunnelista tai muista ideoista logistiikkaketjujen monipuolistumiseen liittyen, on keskustelu erittäin tervetullutta. Jotta keskustelut muuttuvat teoiksi, tarvitaan poliittisesti yhtenäistä ymmärrystä ja tahtotilaa kehittää Suomen logistisia yhteyksiä maailmalle.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin