Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Itämeri-foorumi 2019 – Haasteissa kasvun mahdollisuus
Pulloposti 8
Markku Liukkonen
Viestintäkoordinaattori
Centrum Balticum -säätiö
Maaliskuussa kahdennentoista kerran Turussa järjestettävä Itämeri-foorumi on jälleen ajankohtaisten kysymysten ytimessä. Itämeren alueen haasteita ruoditaan ministeritason paneelissa ja työvoiman liikkuvuuteen sekä kiertotalouden kehittymiseen saadaan alojen asiantuntijoiden tuoreimmat näkemykset.
Lithuania Tribune -verkkomedian päätoimittaja Ruslanas Iržikevičius analysoi Itämeren alueen haasteita globaalilla skaalalla: ”Kun Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde entisestään kiristyy, tulee USA:n kiinnostus alueeseen ja Eurooppaan vähenemään.” Iržikevičius pohtii myös Brexitin jälkeistä tilannetta toteamalla Itämeren alueen voivan joutua jopa sotilaaksi Kremlin ja Pariisin/Berliinin välisessä ’shakkiottelussa.’ ”Ilman yhtenäistä puolustuspolitiikkaa ja Yhdysvaltojen vahvaa läsnäoloa voi Eurooppa joutua alttiiksi Venäjän uhalle”, toteaa Iržikevičius.
Itämerestä yhteinen työssäkäyntialue?
”Ihmisten vapaa liikkuvuus on yhtä tärkeää kuin tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus, sekä maiden sisällä että niiden välillä”, vastaa Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Ration johtaja Nils Karlson työvoiman liikkuvuuden nykytilasta kysyttäessä. Hänen mukaansa työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan monessa Itämeren alueen maassa. Taloudellisesta näkökulmasta työvoiman vapaalla liikkuvuudella olisi kuitenkin erittäin hyödyllisiä seurauksia.
EU:n Itämeri-strategian mukaan tulevaisuudessa on odotettavissa kasvavia työvoiman liikkuvuus- ja muuttoliikepaineita. Tämä kehitys merkitsee haasteita Itämeren alueen verrattain pienille ja avoimille, työmarkkinoiltaan ikääntyville talouksille. Tavoitteena onkin työvoiman liikkuvuuden tukeminen, esteiden poistaminen.
Meyer Turun viestintäpäällikkö Tapani Mylly antaa tilanteeseen käytännön esimerkin: ”Seuraavan viiden vuoden aikana tulemme tarvitsemaan 10 000 uutta suunnittelijaa ja rakentajaa laivateollisuuteen ja on itsestään selvää, ettei tällaista määrää ammattitaitoisia työntekijöitä löydy vain Suomesta.”
Kiertotaloudesta kestävää kilpailukykyä Itämeren alueelle
”Itämerellä on alueita, joilla rehevöitymisen tila on erittäin huolestuttava. Merkittävimmät ravinnepäästöt aiheutuvat edelleen maataloudesta. Siksi maatalous tulee nähdä ratkaisuna meren tilan parantamiseksi. Uskon, että kiertotalous, esimerkiksi ravinteiden kierron kautta, voi olla Itämeren pelastus." Näin lataa Itämeri-foorumin kiertotalouspaneeliin osallistuva Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Kaikissa Itämeren alueen maissa biotalous on tavalla tai toisella mukana älykkään erikoistumisen strategian kärkiteemoissa ja poliittisissa ohjelmissa. Suomessa bio- ja kiertotalous on nostettu hallitusohjelman painopistealueeksi. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle merkittävä mahdollisuus parantaa kansantalouden kilpailukykyä. Resurssien kierron tehostaminen voisi tarjota Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.
Kahdestoista Itämeri-foorumi järjestetään Turun kauppakorkeakoululla 25. maaliskuuta. Keynote-puheet pitävät valtiovarainministeri Petteri Orpo ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä!
#BSRForum
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö