Itämeren viinasota uhkaa kiihtyä

Pulloposti 29
Veijo Hyvönen
Toimituspäällikkö
Turun Sanomat

Halpa viina ei ole menettänyt vetovoimaansa. Tämä tuli jälleen kerran todistettua juhannusmatkalla Tallinnassa. Paluumatkalla laivalla näkyi vetokärry poikineen täynnä olutta, lonkeroa ja viinaa. Olinpa siellä minäkin: pullo konjakkia ja pullo calvadosia siististi piilossa matkalaukussa. Suurimmat lastit löytyivät varmasti autokannelta henkilöautojen takakonteista ja pakettiautojen tavaratiloista.

Ilmiö on tuttu muissakin Euroopan maissa: olutta, viiniä ja viinaa kuskataan muun muassa Saksasta Tanskaan ja Ruotsiin sekä Manner-Euroopasta Britanniaan.

Alkoholin matkustajatuonti on viime aikoina ollut runsaasti esillä. Viro alensi alkoholiverojaan 25 prosenttia heinäkuun alussa ja Latvia lehtitietojen mukaan 15 prosenttia elokuun alussa. Suomen hallitus puolestaan suunnittelee kiristävänsä alkoholin verotusta 50 miljoonalla eurolla.

Viro on viime vuosina nostanut alkoholiverojaan useaan otteeseen. Suurin korotus, 70 prosenttia, tehtiin oluen verotukseen heinäkuussa 2017. Viron valtio ja virolaiset kauppiaat ovat menettäneet korotusten takia suuria summia Latvian valtiolle ja latvialaisille yrittäjille.

Nokittelu veroprosenteilla on kilpailua viinaturistien satojen miljoonien eurojen rahakukkarosta. Baltian maiden verokilpailulla on vaikutuksensa myös Suomeen, sillä halvat hinnat houkuttelevat.

Matkustajatuonti on jälleen kasvussa. Vuoden mittausjaksolla toukokuusta 2018 huhtikuuhun 2019 sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettu tuonti kasvoi seitsemän prosenttia edellisestä 12 kuukaudesta. Litramääräinen tuonti väheni, sillä mietojen alkoholijuomien tuonti laski ja vahvojen kasvoi selvästi. Yli 60 prosenttia matkustajatuonnista tulee Virosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin matkustajatuonnin osuus kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna noin 15 prosenttia, mikä on merkittävä osuus.

Matkustajatuonti on vähentynyt noin viidenneksellä huippuvuosistaan, jotka ajoittuvat Viron EU-jäsenyyden alkuun. Suomi alensi alkoholiverojaan kolmanneksella vuonna 2004, mutta on sen jälkeen nostanut niitä useaan otteeseen.

Alkoholin matkustajatuonti on omiaan lisäämään risteilyvarustamoiden myyntiä ja työllisyyttä, mutta sillä on myös haittavaikutuksensa. Se rasittaa ympäristöä, leikkaa kotimaisten yritysten myyntiä ja vähentää valtion verotuloja. Viinan omatoiminen raahaaminen ulkomailta ei ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto, erityisesti kun suuri osa tuotteista on ensin laivattu Suomesta Viroon tai Latviaan.

Ravintola-ala varoittaa alkoholiveron korotusten nakertavan myyntiä ja heikentävän työllisyyttä. Ala pitää riskinä myös käytön siirtymistä valvotuista olosuhteista kotioloihin, minkä pelätään lisäävän kulutusta ja häiriökäyttäytymistä.

Alkoholijuomavero on Suomen valtiolle olennaisen tärkeä tulonlähde: se tuotti viime vuonna 1,5 miljardia euroa. Suomen alkoholiverotus on EU:n kireimpiä. Oluessa ykköstila on selvä: vero on Veronmaksajien keskusliiton mukaan yli 60 prosenttia suurempi kuin toiseksi kireimmässä verottajamaassa Irlannissa ja lähes 90 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa. Viinin ja viinan veroissa olemme toiseksi kovin verottaja EU:ssa.

Alkoholin verottaminen on tasapainottelua eri tavoitteiden välillä. Veronkorotuksia voidaan perustella verotulojen kasvattamisella ja alkoholista aiheutuvien kansanterveydellisten haittojen ehkäisemisellä. Korotuksia hillitsevät riski matkustajatuonnin lisääntymisestä ja verotulojen vähenemisestä.

Vaikka alkoholin verotus on kireää, Suomen ei kannata hötkyillä lähimaiden muutoksien takia. Tilannetta pitää toki seurata tarkasti, ja reagoida tarvittaessa.

Kun yritykset käyttävät verosuunnittelua, laillistakin, suuri yleisö tuomitsee sen herkästi. Kun tavis raahaa pakettiautollisen viinaa Itämeren yli, se onkin toinen juttu, järkevää rahankäyttöä, vaikka Suomen valtio menettää isot verotulot.

Alkoholi on monin tavoin ruokaa ja työtä oikeudenmukaisempi verotuskohde, mutta siltikään en kannusta ketään juomaan viinaa vain hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin