Itämeren ruokavalio ansaitsee enemmän huomiota

Pulloposti 27
Tuula Tuure
Vastaava tutkija
Valio Oy

Ravitsemustutkijat loivat Itämeren ruokavalion toteuttaen Välimeren ruokavalion tutuilla, pohjoismaisilla ruoilla reilu kymmenen vuotta sitten, ja sillä olisi jo ollut mahdollisuus nousta merkittävään maineeseen.  Jos nyt ei aivan koko maailman, niin ainakin Itämeren ympäristössä se olisi voinut saavuttaa vastaavan statuksen, joka Välimeren ruokavaliolla on terveellisen ja herkullisen ruokavalion symbolina. Itämeren ruokavalion tunnettuus on kuitenkin jäänyt vaimeaksi, vaikka se ansaitsisi paljon enemmän.

Ruoan perustarkoitus on ravita meidät

Yksi terveellisen ruoan peruselementtejä on ravintoainetiheys. Tämä tarkoittaa ruokaa, jossa energian mukana tulee myös välttämättömiä ravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja, välttämättömiä rasvahappoja ja proteiineja. Mitä pienempi on energiantarve – ja pienikokoisilla, vähän liikkuvilla henkilöillä tarve on pieni – sitä tärkeämpää on ravintoaineiltaan tiheä ruoka, joka tarjoaa kaiken elimistön tarvitseman ravinnon. Itämeren ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet ovat juuri tällaisia.  

Itämeren ruokavaliossa painotetaan paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita, ennemmin kalaa ja vaaleaa lihaa punaisen lihan sijaan, marjoja, kauden kotimaisia kasviksia ja juureksia sekä vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita (ks. kuva alla). Sen monipuoliset raaka-aineet taipuvat yhtä lailla gourmet-keittiön herkkujen kuin perinteisen kotiruoan valmistukseen.

Ruokavalio yhdistyy terveyteen

Tutkimusten mukaan Itämeren ruokavaliota noudattavilla on pidempi elinajanodote, pienempi 2-tyypin diabeteksen ja sydäntautien riski, pienempi riski vyötärölihavuuteen, parempi psyykkinen terveys ja lisäksi se näyttää suojaavan ikääntymiseen liittyvältä fyysisten toimintojen heikkenemiseltä sekä matala-asteiselta tulehdukselta, jonka uskotaan olevan yhteydessä monien sairauksien syntyyn. 

Tällaisia yhteyksiä katsoessa täytyy tietysti aina muistaa, että ne eivät kerro välttämättä syy-seuraussuhteista, vaan asiat voivat olla yhteydessä toisiinsa jonkin muun tekijän kautta. Tietynlaisen ruokavalion noudattajat saattavat esimerkiksi elää keskimäärin terveellisemmin usealla elämän osa-alueella. Ruoan sisältämillä ravintoaineilla ja bioaktiivisilla yhdisteillä tiedetään kuitenkin olevan myös itsenäinen yhteys terveyteen.

Hyväksi myös maapallolle

Itämeren ruokavaliossa on monia elementtejä, jotka tekevät siitä paitsi trendikkään, niin myös kestävän, kuten satokausiajattelu, kotimainen kala ja marjat.

Maitotuotteet eivät ole olleet kestävyyskeskusteluissa kovin positiivisessa valossa eikä maidontuotanto globaalisti sitä aina olekaan. Suomen nurmeen perustuva maidontuotanto on kuitenkin jo nyt kestävyydeltään hyvällä tasolla, ja Valio kehittää sitä vauhdilla kohti kunnianhimoista tavoitetta: saada maidontuotanto ja kaikki siitä tehtävät tuotteet hiilineutraaleiksi vuoteen 2035 mennessä. Jo tällä hetkellä osa maitotiloista lähestyy tavoitetta, ja Valion maitotiloilla ja tuotannossa tehdään jatkuvasti monia päästöjä vähentäviä toimia kuten nurmen hiilensidonnan parantamista, lannan hyödyntämistä biokaasuna ja tuotannon ja logistiikan energiatehokkuuden parantamista.

Yksi ruokavalio, josta parin viime vuoden aikana on puhuttu ja kirjoitettu paljon erityisen kestävänä ja terveellisenä, on ns. EAT Lancet -komission eli kansainvälisen, huipputason tutkijoiden joukon luoma ”maapallolle terveellinen, planetaarinen” ruokavalio. Sen tuomat ravintoaineet eivät välttämättä kuitenkaan kata aivan kaikkia tarpeita, vaan D-vitamiinin, jodin, omega-3-rasvahappojen ja myös kalsiumin saanti saattaisi Suomessa jäädä niukaksi.

Sen sijaan Itämeren ruokavaliosta edellä mainittuja ravintoaineita saadaan reilusti: kalasta erityisesti D-vitamiinia, jodia ja omega-3-rasvahappoja ja maitotuotteista kalsiumia, jodia ja täydennyksen ansiosta myös D-vitamiinia.

Kuten moni muukin on todennut Välimeren ruokavaliosta ja sen itämerellisestä pikkusisaresta: Miksi lähteä merta edemmäs kalaan?

Ruokavalion koostamista havainnollistaa Itämeren ruokakolmio. Kolmion alaosassa ja keskellä olevia ruokia on hyvä syödä paljon ja usein. Yläosassa olevia ruokia syödään harvoin ja niukasti. Kolmio on syntynyt Diabetesliiton, Sydänliiton ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusasiantuntijoiden yhteistyönä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin