Itämeren rehevöitymisen torjunta valtioiden – ja muiden toimijoiden – yhteistyön kiikarissa

Pulloposti 17
Lotta Ruokanen
Erityisasiantuntija
HELCOM

Ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen on edelleen yksi tärkeimmistä Itämeren ekosysteemien tilaa heikentävistä tekijöistä, vaikka kuormaa on saatu erittäin merkittävästi vähennettyä etenkin fosforin osalta 1980-luvun alun huippuvuosista. Rehevöittävän kuormituksen edelleen vähentäminen on tärkeä toiminta-alue, jolla Itämeren suojelukomissio HELCOM ja Itämeren alueen strategia ja sen ravinteiden kierrätyksen politiikka-ala PA Nutri lyövät kättä. Mitä nämä toimijat oikein ovat ja miten ne yhdistävät voimansa rehevöitymisen hillitsemiseksi? 

Kansainvälinen yhteistyö Itämeren hyväksi on ollut tiivistä jo pitkään; kaikki seitsemän silloista rantavaltiota allekirjoittivat Itämeren merellisen ympäristön suojelusopimuksen Helsingissä jo 1974. Sopimusta tarkistettiin muuttuneen toimintaympäristön vuoksi 1990-luvun alussa ja päivitetty Helsingin sopimus sai alleen yhdeksän valtionpäämiehen sekä Euroopan yhteisön puumerkit. Nykymuotoinen Itämeren suojelukomissio, HELCOM, sai muotonsa. Nämä Itämeren ympärysvaltiot ja EU hyväksyivät vuonna 2007 ensimmäisen laajan valtioiden välisen toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin tai tuttavallisemmin BSAP:n, meren tilan parantamiseksi. Vuonna 2009 näki Itämeren alueella puolestaan päivänvalon EU:n ensimmäinen makroaluestrategia, jonka yksi tavoite oli myös erityisen ja herkän meremme pelastaminen.

Uudistetut toimintaohjelmat jäsentävät rehevöitymistyötä

Vuosien varrella HELCOM ja EU:n Itämeren alueen strategia ovat monin eri tavoin linjanneet työtään synergioita etsien ja yhteisiä hankkeita toteuttaen. Viime vuosina molempien toimintaohjelmat on päivitetty ja vuodesta 2021 alkaen Itämeren alueella on kaksi vahvistettua ohjelmaa, joissa päämääriä ja toimenpiteitä on rakennettu tukemaan toisiaan ja jaettuja tavoitteita. HELCOM:n 2021 Baltic Sea Action Plan (BSAP) eli päivitetty Itämeren toimintaohjelma sisältää 199 toimenpidettä ensisijaisesti valtioiden yhdessä toteutettavaksi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman logiikka on vaikuttaa ihmistoimintoihin ja niiden meriympäristölle aiheutamiin paineisiin, jotta meren ekosysteemien ekologinen tila ja luonnon monimuotoisuus kohenisivat. Visiona on terve meriympäristö, joka tukee kestäviä ihmistoimintoja. Jokaiselle toimenpiteelle on määritelty konkreettiset tavoitteet, aikataulu, vastuulliset tahot ja kriteerit toteutumiselle. Erillinen alueellinen ravinteiden kierrätysstrategia, jonka HELCOM:n osapuolet hyväksyivät samassa Lyypekin ministerikokouksessa lokakuussa 2021 kuin itse toimintaohjelmankin, sisältää lisää toimenpiteitä.

Kaikkia tarvitaan ja yhteistyö on voimaa!

Sekä BSAP:n ihmistoiminnan hallinnan tavoitteet että tavoitteet Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi mm. valuma-alueelta peräisin olevien ravinteiden, haitallisten aineiden ja roskaantumiskuormituksen vähentämiseksi, merellä tapahtuvien toimintojen ohjaamiseksi ja ekosysteemien tilan parantamiseksi vaativat laajasti erilaisten sidosryhmien osallisuutta. Siihen on hyvät lähtökohdat, koska HELCOM:lla on yli 60 tarkkailijajäsentä ympäristöjärjestöistä etujärjestöihin, Itämeren alueen paikallisverkostoihin ja muihin valtioiden välisiin organisaatioihin. Tarkkailijat ovatkin yleensä aktiivisia toimijoita ja valtioiden kirittäjiä työssä. Viime vuoden aikana lukuisat Itämeren maiden asiantuntijat ovat valmistelleet toimintaohjelman toteutusta ja on mm. määritelty mitä seuraavaksi pitäisi tehdä kunkin toimenpiteen edistämiseksi ja lukuisia tärkeitä sidosryhmiä on tunnistettu toimenpiteiden osatoteuttajiksi tai esimerkin näyttäjiksi.

EU:n Itämeren alueen strategian toteutumisen keskiössä on vielä vahvemmin monenlaisten toimijoiden ja hallinnon eri tasojen osallistuminen työhön. Strategian toimintaohjelmassa 2021 toiminta keskitettiin neljääntoista politiikka-alaan, joiden toimintaa valtiot ohjaavat mutta lukuisat muutkin toimijat toteuttavat. Useiden politiikka-alojen vastuulla olevat toimet tukevat suoraan HELCOM:n Itämeren toimintaohjelman toimenpiteitä, esimerkiksi juuri ravinteisiin liittyen. HELCOM on tarkkailijana useiden politiikka-alojen ohjausryhmissä ja lisäksi koordinoi VASAB:n (Vision and Strategies around the Baltic Sea) kanssa aluesuunnittelun politiikka-alaa.

Tule mukaan ideoimaan luovia ratkaisuja Itämeren tilan parantamiseksi

Rehevöittävän kuormituksen vähentämiseksi sekä HELCOM:n että EU:n Itämeri-strategian toimintaohjelmassa paikallistoimijoiden kuten maanviljelijöiden, kuntien sekä vesilaitosten osallisuus todetaan tärkeäksi valtioiden sääntelyn tai ohjauksen lisäksi. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että ylätason yhteistyö konkretisoituu jatkossakin myös hankkeina, foorumeina, kokemusten vaihtona, investointeina, kokeiluina ja koulutuksina paikallisesti ympäri Itämerta. Vain siten ravinnekuormitusta saadaan edelleen kuriin ja meriluontoa elpymään ja päästään kohti visiota terveestä ja monimuotoisesta Itämerestä. Seuraava mahdollisuus osallistua keskusteluun on 9.3.2023 Baltic Stakeholder Conferencessa, jossa keskitytään BSAP:n toteutuksen luovaan ideointiin erityisesti paikallistason, yksityisen sektorin, rahoitusmahdollisuuksien ja tietoisuuden lisäämisen kautta. Konferenssin viimeinen ilmoittautumispäivä on tänään 28.2. eli ehdit vielä mukaan!

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin