Itämeren ravinnepäästöjen vähentäminen tavoitteena Kööpenhaminan ministerikokouksessa

Pulloposti nro 32
Ville Niinistö
ympäristöministeri
Ympäristöministeriö

Tänä syksynä tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM hyväksyi Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa hyvä ympäristön tila Itämerellä vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteeseeen on vielä matkaa. Toimintaohjelman tavoite ja suositukset ovat hyviä ja tärkeitä, mutta toimeenpanossa ja kunnianhimon tasossa on yhä tarkistettavaa. Tätä arvioidaan lokakuussa HELCOM:in ministerikokouksessa Kööpenhaminassa.

Suurimpia sallittuja ravinnekuormitustasoja ollaan päivittämässä uusimpien tutkimustietojen ja laskentamallien mukaisiksi Kööpenhaminen tulevassa kokouksessa. Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomenkin päästö-vähennystavoitteet kiristyisivät selvästi. Laskelmat ovat kuitenkin vielä joidenkin merialueiden osalta epävarmoja. Erityisesti Saaristomeren osalta tarvitaan kansallista harkintaa siinä, millaisilla päästövähennyksillä meren hyvä tila voidaan saavuttaa. Rehevöitymisestä kärsii yhä enemmän myös Perämeren alueet.

Suomalaiset arvostavat puhdasta Itämerta. Suomelle onkin HELCOMin neuvotteluissa tärkeää, että suojelun tavoitteet ovat riittävän kunnianhimoisia tulosten saavuttamiseksi. Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan Itämeren suojelun toimintaohjelman toteuttaminen ja siihen kuuluva ravinteiden kierrättäminen ja niiden hävikin vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä sen hyödyt ylittävät toimenpiteiden kustannukset. Kaikkien Itämeren rantavaltioiden kansalaiset kannattavat lisätoimia Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi.

Pelkkä kansainvälisten sopimusten allekirjoittaminen ja julkilausumien hyväksyminen ei kuitenkaan saa Itämeren vettä puhdistumaan. Tulosten aikaansaamisen kannalta onkin olennaista, että alueen valtiot toimeenpanevat tehtyjä päätöksiä ja kansallisia ohjelmia, joiden perusteella voidaan realistisesti odottaa Itämeren tilan paranevan lähivuosina. 

HELCOMin tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään työtä monella foorumilla paikallisista yhdistyksistä kansainvälisiin verkostoihin. Myös kahdenvälinen yhteistyö esimerkiksi Suomen ja Venäjän välillä Laukaanjoen fosforitehtaan päästöjen rajoittamiseksi sekä puolalaisten ja suomalaisten yhteistyö Puolan fosforitehtaiden vaikutusten selvittämiseksi tukevat HELCOM:in työtä ja tavoitteita. 

Yhteistyöllä on saavutettu erinomaisia tuloksia myös Pietarin jätevesien puhdistuksessa. Ympäristöministeriössä olemme tukeneet hankkeita Pietarissa, koska investoinnit uuteen jäteveden puhdistusjärjestelmään ovat paitsi edistäneet Itämeren suojelua, myös tarjonneet mahdollisuuksia suomalaista ympäristöteknolgiaa tuottaville yrityksille.

Eri maiden korkean tason poliittinen sitoutuminen HELCOM:in ja Baltic Sea Action Groupin huippukokousissa ovat auttaneet useiden ongelmien ratkaisemisessa ja yhteistyöhankkeiden käynnistämisessä. Tulokset näkyvät jo esimerkiksi Suomenlahden tilan hiljalleen käynnistyneessä parantumisessa.

Suomessakin toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla. Yhdyskuntien jätevedet käsitellään Suomen suurissa kaupungeissa pääosin hyvin. Monin paikoin on kuitenkin vielä varaa puhdistaa jätevedet tarkemmin etenkin typestä. Maataloudessa typen ja fosforin huuhtoumia voidaan rajoittaa mm. vähentämällä lannoitusta, keventämällä muokkausta ja perustamalla suojakaistoja. Olennaista on ymmärtää, että päästöjä vähennetään ennen kaikkea muuttamalla talouden toimintaa kestäväksi, ei vain siivoamalla sen jälkiä.

Ravinteiden kierrättäminen pelkän päästöjen vähentämisen sijasta on vihreää taloutta parhaimmillaan. Syksyllä vahvistettavan Maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteet ja sen toteuttamiseksi kanavoitavat maatalouden tuet on suunnattava tukemaan tätä vihreän talouden kehittämistä nykyistä paremmin. Itämeren suojelu edellyttää kunnianhimoista maatalouden ympäristöpolitiikkaa, jossa myös maatalouden kannattavuutta haetaan paremmalla ympäristötehokkuudella ja ravinteiden kierrätyksellä.

Ympäristöministerinä koen, että viime vuosina Itämeren suojelu on ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Itämeren pääaltaan ja paikalliset ympäristöongelmat ovat kuitenkin edelleen mittavia. Nyt on nostettava kierroksia niin HELCOMin tavoitteissa kuin toimeenpanon tehokkuudessakin.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 32/2013

Palaa otsikoihin