Itämeren mailla on vastuu arktisesta turvallisuudesta

Pulloposti 32
Li Andersson
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja

Arktis on tärkeä myös Itämeren alueen näkökulmasta, sillä kahdeksasta arktisesta valtiosta viisi – Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Venäjä - ovat myös Itämeren maita. Suomen kannalta arktinen alue on nyt erityisen ajankohtainen, sillä Suomi aloitti kaksivuotisen puheenjohtajakautensa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana viime toukokuussa. Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen valtion - Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat - muodostama yhteistyöfoorumi. Sen tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäisväestöjen yhteistyötä etenkin ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. 

Arktinen alue on yhä maapallon puhtaimpia ja luonnontilaltaan parhaiten säilyneitä alueita. Kasvava kiinnostus Arktista kohtaa tuo monenlaisia uhkia alueelle. Ilmastonmuutoksella on huomattava vaikutus arktisen alueen ympäristöön, sekä ihmisten että eläinten elinolosuhteisiin. Lisäksi uudet merireitit, alueen energia- ja mineraalivarannot ja lisääntyvä matkailu tuovat alueelle omat uhkansa.

Nyt puhutaan paljon esimerkiksi Koillisväylästä eli Pohjoisesta meritiestä. Se on Aasian pohjoispuolitse Atlantin valtamerestä Tyyneenmereen johtava meritie, joka on suurimman osan vuotta jäässä. Ilmastonmuutoksen edetessä ja kriittisen infrastruktuurin kehittyessä Koillisväylä on kuitenkin muuttumassa laivaliikennekelpoiseksi. Tämä avaisi uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta toisi mukanaan myös valtavia riskejä.

Yhtenä turvallisuusuhkana Arktiksella nähdään myös suurvaltakonflikti.  Arktis ei ole irrallaan maailmanpolitiikasta ja viime aikoina nähty Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kiristyminen voisi hyvin heijastua arktiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Ukrainan kriisillä on ollut vaikutuksia alueelle: Ukrainan tilanteesta johtuvat talouspakotteet ovat johtaneet amerikkalaisyritysten vetäytymiseen venäläisistä energiahankkeista, joissa heidän ympäristöteknologinen osaamisensa olisi ollut merkityksellistä. Maiden välinen poliittinen yhteistyö on kuitenkin toiminut poikkeuksellisen hyvin Arktisessa neuvostossa. Voikin todeta, että arktinen yhteistyö on osoitus siitä, että laajempikin kansainvälinen yhteistyö on edelleen mahdollista, jos vain on poliittista tahtoa.

Poliittista tahtoa tarvitaankin, jotta kykenemme jatkossa torjumaan Arktiksen turvallisuusuhat ja riskit. Tälläkin hetkellä Arktiksesta etsitään uusia maakaasu- ja öljyesiintymiä, vaikka meidän tulisi päinvastoin luopua fossiilisista polttoaineista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Arktisen alueen elinvoimaisuus ja siellä asuvien ihmisten ja eläinten hyvinvointi edellyttävät, että kaikki toiminta Arktiksella pitää rakentaa kestävälle, vastuulliselle perustalle.

Arktisen alueen turvallisuuspoliittisella kehityksellä on väistämättä vaikutuksia paitsi Itämeren arktisiin valtioihin, myös koko maailmaan.  Arktisessa yhteistyössä oleellista on turvallisuuspoliittisen vakauden ylläpitäminen, ympäristökatastrofien estäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Myös Itämeren arktisten maiden on kannettava tässä asiassa globaali vastuunsa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Pulloposti 32/2017

Palaa otsikoihin