Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




28.4.2022 9.00

Itämeren historia -seminaari vahvistaa rooliaan

Pulloposti 25
Mikael Luukanen
Toimitusjohtaja
Turun Yliopistosäätiö

Turun Yliopistosäätiö on järjestänyt yhdessä Saarenmaan kunnan kanssa Itämeren historia -seminaaria vuodesta 2009 lähtien. Kauniin Kuresaaren historiallisessa keskustassa pidettävään seminaariin on osallistunut aina vaikuttava osallistujajoukko sekä Virosta että Suomesta.

Itämeren historia -seminaari tarkastelee tulevaisuutta – historiaa ja mennyttä ymmärtäen. Keskustelua käydään nimenomaan pienten valtioiden – Suomen ja Viron – yhteisestä näkökulmasta. Maantieteellinen rajaus pitää sisällään kuitenkin myös Pohjolan, Baltian, Venäjän ja Euroopan.

Itämeri käsitteenä nähdään laajasti, seminaari kytkee siihen talouden, politiikan, turvallisuuden sekä kulttuurin teemat. Seminaarien aiheet puhuttelevat yhtä lailla yksilöä kuin yhteisöä sekä yrityksiä ja mediaakin.

Seminaarin syntyhistoria juontaa alkunsa vuoteen 1989 ja Turun Yliopistosäätiön luottamushenkilöinä sittemmin pitkään vaikuttaneiden Benito Casagranden ja Jarmo Virmavirran erikoislaatuiseen merimatkaan Saarenmaalle. Turun yliopisto perusti vuonna 1997 Kuressaareen yliopistokeskuksen, joka alkuun keskittyi merentutkimukseen. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ylläpitämä keskus palveli vuosia Turun ja Tarton yliopistojen tutkimuksellisia tarpeita, kahdenvälistä yhteistyötä sekä saarelaisten opiskelumahdollisuuksia. Yliopistollisten tarpeiden vähennyttyä keskus on toiminut sittemmin majoituskäytössä ja vuosittainen seminaari ottanut pääroolin tästä Saarenmaan maaperällä tapahtuvasta yhteiskunnallisesta yhteistyöstä.

Seminaarien teemat ja keynote-puhujat kautta vuosien ovat olleet seuraavat:

2009 Itämeren Historia
Kirjailija Jaan Kaplinski ja suurlähettiläs Heikki Talvitie (emeritus)

2010 Hansaliitosta kaasuputkeen
Viron ulkoministeriön kansliapäällikkö Matti Maasikas ja professori Seppo Zetterberg

2011 Suomen silta – mitä se on ja mitä se nyt merkitsee
Suurlähettiläs Jaakko Kalela (emeritus) ja kulttuuriministeri Rein Lang

2012 Viinameri, pirtusotaa Itämerellä 1920- ja 1930-luvuilla. Eino Leino Tartossa ja Friedebert Tuglas Helsingissä, kulttuurisiltoja yli Itämeren.
Professori Raimo Pullat ja kirjailija Juhani Salokannel

2013 Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja komissaari Siim Kallas

2014 Kekkosen latu Suomen sillalla
Kirjailija Ülo Tuulik, professori Jarmo Virmavirta ja fil.tri Heikki Rausmaa

2015 Suomen television vaikutukset Virossa 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla
Professori Heikki Roiko-Jokela, tuottaja Juhan Paadam, kouluttaja Raul Rebane

2016 Suomen ja Viron taloudellisten suhteiden historia ja nykyinen tilanne
FT Heikki Rausmaa, toimitusjohtaja Anders Allikmäe, professori Markku Kuisma ja pääministeri Taavi Roivas

2017 Itämeren geopoliittinen tilanne nyt ja 100 vuotta sitten
VTT, eversti Pekka Visuri, johtaja Jüri Luik, suurlähettiläs Matti Anttonen

2018 Suomi ja Viro 100 v. Mitä sen jälkeen? Pienet valtiot muuttuvassa maailmassa
Viron tasavallan presidentti Kersti Kaljulaid, hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri, Esko Aho sekä tuottaja, Eesti Kontsertin hallituksen puheenjohtaja Arne Mikk

2019 Suomen ja Viron sävelsilta
Toimittaja Kulle Raig, yht.lis. Harri Rinne, tietokirjailija Mikko Savikko, Eino Grön

2021 Viron ja Suomen suhteiden tulevaisuuden näkymät
Professori, akateemikko Jaak Aaviksoo ja professori, eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä. Kommenttipuheenvuorot varatoimitusjohtaja Gunnar Okk, professori Jarmo Virmavirta, työelämäprofessori Anders Blom ja suurlähettiläs Timo Kantola

Painavan asian ohella seminaarimatkaan on suomalaisten vieraiden osalle aina mahtunut ilta maineikkailla Saarenmaan oopperapäivillä, Kuresaaren piispanlinnan pihalla. Paluumatkalla kulttuurintuntemusta on syvennetty tutustumalla yhteen virolaisten kumppaniemme valitsemaan vierailukohteeseen.

Turun Yliopistosäätiöllä on myös ympärivuotista, seminaarille synergistä toimintaa yhteyksien luojana ja ylläpitäjänä Viroon. Turun yliopiston ja Tarton yliopiston yhteistoiminta alkoi käytännössä 1920-luvulla, professori J.G Granön maantieteen tutkimuksen myötä. Tartossa sijaitsevassa Granö-keskuksessa – Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Tammekannissa – sijaitsee säätiön omistama tutkijaresidenssi, jonka välityksellä yliopistolaiset ovat vuorovaikutuksessa virolaisiin tutkijoihin samalla kun keskittyvät omaan tieteelliseen työhönsä inspiroivassa ympäristössä. Villa Tammekannin toiminta tutkijaresidenssinä on tänä päivänä vireää ja sinne myönnetyt Granö-stipendit kysyttyjä Turun Yliopistosäätiön apurahoja.

Saarenmaan Itämeren historia- seminaarissa syntyi aikanaan myös ajatus Turussa järjestettävästä Eurooppa-foorumista kun idean isä, valtiosihteeri Matti Anttonen oli matkalla alustajana ja kehitti tuolla ajatuksen Eurooppa-tapahtumasta Turussa. Turun Eurooppa-foorumi ja Itämeren historia -seminaari suunnitellaan kuluvasta vuodesta alkaen kytkettäväksi toisiinsa sekä asia- että henkilösitein.

Kesän 2022 Itämeri-seminaarin aihe on ”Populismi poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä”. Alustajina tapahtumassa toimivat professori Anders Kasekamp Toronton ja Tarton yliopistosta sekä professori, eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen esittelee Suomen ja Viron suhteista laaditun tuoreen selvityksen. Tulevan kesän seminaariin osallistujajoukko on ennätyksellisen suuri, lähes 200 henkeä.

Itämeren historia -seminaarilla on nähdäkseni ainutlaatuinen paikkansa maidemme välisen yhteistyön ja ymmärryksen lisääjänä. Seminaarilla on vakiintunut ja vaikuttava rooli Itämeren alueen myönteisen kehityksen tukijana. Monipuolisten seminaarien kokemukset ovat olleet hyvin esillä myös mediassa, kuten Turun Sanomissa. Seminaarin laajeneva osallistujajoukko sekä seminaarin kytkeytyminen Turun Eurooppa-foorumiin vahvistavat tapahtuman tulevaisuudennäkymiä, samalla kun kiihtyvä muutosten virta Itämeren ympäristössä voimistaa tarvetta tämänkaltaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä