Itämeren alueen yhteistyö on avain Suomen menestykseen ilmastoneutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa

Pulloposti 49
Jukka Ruusunen
Toimitusjohtaja
Fingrid Oyj

Yhteiskunnan sähköistäminen on Suomelle tärkeä strateginen hanke matkalla kohti ilmastoneutraalia Suomea. Sähkön käyttö kasvaa merkittävästi, kun sähköä käytetään teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen – joko suoraan sähköistämällä tai erityisesti teollisuudessa epäsuorasti tuottamalla sähkön avulla vetyä. Sähkön käyttö voi jopa kaksinkertaistua seuraavan viidentoista vuoden aikana! Lisääntyvä sähkön tarve on katettava sähkön tuotannolla, joka on päästötöntä ja hinnaltaan kilpailukykyistä. Merkittävästi lisääntyvä tuotanto on siirrettävä voimalaitoksista lisääntyvän kulutuksen tarpeisiin sähköverkoissa, jotka on nostettava uusien vaatimusten tasolle. Investointitarve tulevaisuuden energiajärjestelmään on valtava!

Sähköjärjestelmän monimutkaistuessa ja sähköntuotannon muuttuessa yhä sääriippuvaisemmaksi erityisesti lisääntyvän tuulivoimatuotannon seurauksena mikään maa – Suomi muiden mukana - ei kykene siirtymään uuteen energiatulevaisuuteen yksin. Valtavia tuulivoimantuotannon vaihteluita ei ole järkevää eikä kustannustehokasta tasapainottaa kansallisesti kunkin maan omilla resursseilla. Asia ei itse asiassa ole uusi: suurten ydinvoimayksiköiden rakentaminen ja käyttäminen käyttövarmuutta vaarantamatta on aiemminkin ollut mahdollista kytkemällä pienemmät kansalliset sähköjärjestelmät suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tästä on Suomikin suuresti hyötynyt ja hyötyy myös jatkossa osana pohjoismaista sähköjärjestelmää, joka pystyy käyttövarmasti vastaanottamaan suurempia ydinvoimayksiköitä kuin Suomi yksin.

Itämeren alueella on erinomaiset edellytykset onnistua energiamurroksessa. Alueella on jo tänään hyvin integroituneet sähkömarkkinat ja toimiva alueellinen yhteistyö. Etenkin Pohjoismailla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja vahva sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Sähköntuotanto on jo varsin puhdasta Pohjoismaissa, joissa on myös käytettävissä joustokykyistä vesivoimaa tasapainottamaan sään mukaan vaihtelevaa tuulivoimaa. Itämeren alueella on myös loistava mahdollisuus lisätä puhtaan sähkön tuotantoa. Suomen ja Ruotsin maatuulivoima on erittäin kilpailukykyistä. Baltiassa, Pohjois-Saksassa, Puolassa ja Tanskassa on paljon merituulivoimapotentiaalia.

Sähköverkot muodostavat toimivan sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinoiden ”alustan”. Kantaverkkoyhtiöillä on toimivat mallit yhteiseen sähköverkkojen suunnitteluun Itämeren alueella. Lisääntyvä kiinnostus Itämerelle sijoittuvaan merituulivoimaan tuo alueen kantaverkkoyhtiöt yhä lähemmäs toisiaan. Jotta visio puhtaasta energiajärjestelmästä toteutuu, Itämeren alueen sähkönsiirtoyhteyksiä on vahvistettava merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Itämeren alue on jatkossa tärkeämpi kuin pelkästään Pohjoismaat, kun puhutaan sähköverkkojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

Euroopan laajuisia sähkömarkkinoita on kehitetty komission johdolla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Nyt meillä on erittäin toimiva markkinamekanismi, joka ohjaa sähkön tuotantoa, kulutusta ja sähköverkkojen käyttöä siten, että tuotanto ja kulutus ovat joka hetki tasapainossa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla – sekä Itämeren alueella että kaikkialla Euroopassa. Tämä mekanismi on nyt joutumassa tositestiin sähköjärjestelmän uudistuessa hurjaa vauhtia.

Tämän päivän Itämeren alueen energiayhteistyö perustuu käytännössä siihen, että sähkö siirtyy maiden välillä sähkönsiirtoyhteyksiä pitkin markkinamekanismin ohjaamana. Markkinamekanismi tuo sähköjärjestelmän toimintaan toimitusvarmuutta ja tehokkuutta. Muilta osin maiden energiapolitiikat ovat kuitenkin edelleen hyvin kansallisia. Siirtoyhteydet ja sähkömarkkinat siis yhdistävät toisiinsa erilaisista lähtökohdista rakennetut kansalliset energiajärjestelmät. Onko tämä riittävää vai voisiko yhteistyöllä saavuttaa jotain suurempaakin?

Sähköön ja energiaan liittyy perinteisesti vahvat kansalliset intressit. Luotetaanko siihen, että naapurista saa sähköä tiukassakin paikassa? Onko järkevää siirtää sähköä meiltä naapurimaahan, jossa on korkeampi sähkön hinta, jolloin sähkön hinta omassa maassa nousee?

Kuten sanottu, olemme jo tänään toisistamme riippuvaisia ja tämä riippuvuus on nyt vahvassa kasvussa. Suomen onnistuminen omissa ilmastotavoitteissaan riippuu suuresti myös naapurimaiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Itämeren alueen energiayhteistyötä on jatkossa tehtävä aidossa luottamuksen hengessä. Parhaimmillaan Itämeren alue toimii Euroopan Unionissa ajaen markkinaehtoisia ja innovatiivisia ratkaisuja, joista koko muu Eurooppa voi ottaa mallia. Ehkä tällainen yhteinen esiintyminen voisi olla Itämeren alueen maiden yhteistyön seuraava askel Euroopassa, jossa on viriämässä markkinaehtoisuuden vastaisia tuulia.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin