Itämeren alueen merialuesuunnitelmat valmistuvat – mikä muuttuu?

Pulloposti 47
Riku Varjopuro
Maritime Spatial Planning Advisor
HELCOM

”Erittäin hyvä kysymys!” on tämän hetken paras vastaus otsikon kysymykseen. Lopulta siihen voidaan vastata vain monialaisessa yhteistyössä eri toimijoita kuunnellen. Aivan kuten suunnitelmien laadintakin on toteutettu.  Käyn tässä lyhyesti läpi sen, mitä jo tiedetään ja missä ovat keskeiset epävarmuudet.

Merialuesuunnittelu – tuttavallisemmin MSP – etenee Itämerellä. Merialuesuunnitelmat kattavat Itämeren lähes kokonaan vuonna 2021, sillä EU-maat toimeenpanevat asiaa koskevaa direktiiviä. Myös Venäjällä MSP:tä on pilotoitu ja kansallista politiikkaa kehitetty, mutta varsinaista lainsäädäntöä ei vielä ole.

Mitä MSP sitten muuttaa? Itämeren maat ovat tehneet MSP-yhteistyötä vuodesta 2010, jolloin maat sopivat yhteisistä periaatteista ja perustivat HELCOM-VASAB MSP -työryhmän. Tunnemme siis varsin hyvin eri maiden suunnitteluperiaatteet ja -prosessit sekä suunnitelmien sisällöt. Myös HELCOM-VASAB MSP -työryhmässä kehitetyt ohjeistukset koskien kansainvälistä yhteistyötä, ekosysteemilähestymistapaa ja MSP:n datakäytäntöjä ovat yhdenmukaistaneet tapoja tuottaa merialuesuunnitelmia.   

Meriä ja niiden käyttöä koskevia politiikkoja ja päätöksentekoprosesseja on kuitenkin monia. Useimmat näistä keskittyvät yhteen sektoriin tai aiheeseen ja lupaprosessit koskevat yleensä yhtä hanketta kerrallaan. Eri sektoreiden välinen koordinaatio on vähäistä, eivätkä niiden tavoitteet ole suinkaan yhteneviä. MSP sen sijaan tarkastelee koko merialuetta – kaikkia ihmistoimintoja ja meriluonnon elementtejä kerralla sekä suhteessa toisiinsa. Se pyrkii yhteensovittamaan erilaisia tavoitteita, sekä huomioi meriä koskevat suojeluvelvoitteet. Olennaista MSP:ssä on, että se tarkastelee näitä seikkoja aluesuunnittelun näkökulmasta. Tosin tämä on myös merialuesuunnittelun rajoite, sillä pelkistetysti ajateltuna se tarjoaa politiikkatoimina ”vain” sijainninohjausta. Se ei ole kokonaisvaltainen politiikkakehys kaikkeen meriä koskevaan päätöksentekoon.  

Esimerkki Suomen merialuesuunnitelmasta

MSP on siis tuonut uuden, merkittävän lisän tapaan, joilla yhteiskunnat päättävät merialueiden käytöstä. Mutta muuttaako se sitten itse merialueiden käyttöä?

MSP:llä on erilaisia vaikutusmekanismeja. Suunnitelmat saattavat varata alueita tiettyyn käyttöön tai vastaavasti rajoittaa niiden käyttöä. Kuinka suorasti ja sitovasti suunnitelmat tätä ohjaavat vaihtelee maittain paljonkin. Näiden sijainnnohjauspäätösten lisäksi suunnitelmat ja niihin liittyvät dokumentit nostavat esiin seikkoja, joita tulee tai voidaan ottaa huomioon merialueiden käytöstä päätettäessä, esimerkiksi lupaprosesseissa tai sektoreiden päätöksenteossa. On kuitenkin huomattava, että merialuesuunnitelmat ovat harvoin kovinkaan yksityiskohtaisia. Ne lähinnä antavat yleisiä suuntaviivoja alueidenkäytöstä, joita sitten sovelletaan ja täsmennetään muussa päätöksenteossa.

Suurimmalle osalle Itämeren maista nyt valmistuvat suunnitelmat ovat ensimmäisiä laatuaan. Emme vielä tiedä, miten MSP muuttaa merialueiden käyttöä käytännössä. Nyt ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa huomio kiinnittyy suunnitelmien toimeenpanoon ja vaikuttavuuden arviointiin. Näitä seikkoja painotetaan esimerkiksi parhaillaan päivitettävässä Itämeren alueen MSP tiekartassa vuosille 2021-2030. Koska harvalla Itämeren maalla on aikaisempia kokemuksia merialuesuunnitelmien toimeenpanosta, suunnitelmien vaikuttavuuteen liittyviä epävarmuuksia on lukuisia. Kuinka yleispiirteinen suunnitelma vaikuttaa lupaprosesseihin ja sektoreiden itsenäiseen päätöksentekoon? Onko sitovien ja suuntaa-antavien MSP-suunnitelmien vaikuttavuudessa lopulta eroja? Kuinka erottaa MSP:n vaikutukset muiden politiikkojen ja talouskehityksen vaikutuksista?

Aluesuunnittelun vaikuttavuuden arviointi ei ole koskaan suoraviivaista mittaamista. Tiedollisia epävarmuuksia pystytään kuitenkin vähentämään keräämällä tietoa ja näkemyksiä eri alojen toimijoilta. Tämän vuoksi arvioinnin tulee olla osallistavaa. Lisäksi jakamalla kokemuksiaan toimeenpanosta ja arvioinnista Itämeren maat voivat oppia toisiltaan paljon.

Kirjoittaja työskentelee MSP Advisorina HELCOM:in sihteeristössä vuoden 2020 loppuun ja palaa sen jälkeen ryhmäpäällikön tehtäviin Suomen ympäristökeskukseen. Kirjoitus ei edusta HELCOM:in virallista kantaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin