Itämeren alueen koulutusyhteistyö: Tulevaisuuden rakentamisen kulmakivi

Pulloposti 53
Jaana Palojärvi
Kansainvälisten asiain johtaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Itämeri on historiallisesti ollut reitti kaupalle ja tavaroille, mutta sen myötä myös kulttuurien ja ajatusten sulatusuuni. Se on yhdistänyt Suomen Eurooppaan ja läheisempiin naapureihin, niin ystävällisesti kuin välillä sotien näyttämönä. Geopoliittinen tilanne on jälleen muuttamassa Itämeren tilannetta ja merkitystä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat lisänneet epävarmuutta ja turvallisuushuolia alueella.

Tässä tilanteessa vahva yhteistyö alueen toimijoiden – Itämeren valtioiden neuvoston, pohjoismaisen ja pohjoismais-baltialaisen NB8-yhteistyön puitteissa ja muiden verkostojen kautta – on merkityksellistä resilienssin ja yhteisyyden kokemisen vahvistamiseksi. Tämä on heijastunut myös Itämeren valtioiden neuvoston toimintaan ja Suomen puheenjohtajuuskauteen.

Tämän alueen maat, jotka ulottuvat pohjoisesta Suomesta ja Ruotsista etelään Puolaan ja Saksaan, jakavat monia yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi näistä mahdollisuuksista on koulutusyhteistyö, joka ei vain vahvista osaltaan alueen maiden välistä ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä, vaan myös luo perustan kestävälle tulevaisuudelle. Koulutusyhteistyö Itämeren alueella on välttämätöntä monesta syystä: se edistää innovaatioita, taloudellista kasvua, sosiaalista yhtenäisyyttä ja kestävää kehitystä.

Yhteiset tutkimusprojektit, opiskelijavaihto-ohjelmat ja tiedon jakaminen auttavat synnyttämään uusia ideoita ja ratkaisuja, jotka voivat hyödyttää koko aluetta. Esimerkiksi digitaalisen teknologian ja ympäristötutkimuksen alalla Itämeren maat voivat yhdistää voimansa kehittääkseen ratkaisuja, jotka auttavat torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään kestävää kehitystä.

Tätä tehdään jo nyt eri tasoilla: pohjoismaisessa yhteistyössä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys on ollut painopisteenä, ja Suomi tulee jatkamaan tätä ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudellaan ensi vuonna, tuoden samaan pöytään myös Baltian maat ns. NB8-yhteistyön kautta. Koulutusyhteistyössä Suomi käy jatkuvaa dialogia erinomaisesti kansainvälissä vertailuissa ja digitaalisuuden kehittämisessä pärjänneen Viron kanssa. Viimeaikaisia aiheita ovat olleet mm. tekoäly koulutuksessa ja keskustelu digitaalisuuden ja perustaitojen vahvistamisen tärkeydestä.

Yksi Itämeren alueen suurimmista haasteista on ympäristönsuojelu. Itämeren suojelu vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö voi auttaa lisäämään tietoisuutta ympäristöongelmista ja kehittämään ratkaisuja niiden torjumiseksi. Yhteiset tutkimusprojektit ja hankkeet voivat auttaa levittämään parhaita käytäntöjä ja edistämään kestävää kehitystä. Ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen teemojen käsittely kouluissa voi rohkaista nuoria osallistumaan aktiivisesti entistä aktiivisemmin ympäristönsuojeluun.

Liikkuvuus ja EU-ohjelmien hyödyntäminen on tärkeää myös Itämeren alueella. Kun opiskelijat ja opettajat liikkuvat vapaasti maiden välillä, he oppivat tuntemaan toistensa kulttuureja ja yhteiskuntaa. Näin luodaan pohjaa myös liikkuvuudelle työmarkkinoilla ja akateemisessa yhteistyössä. Erasmus+ -ohjelma on yksi merkittävimmistä, tarjoten opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden opiskella ja työskennellä ulkomailla.

Toinen esimerkki on Itämeren yliopistoverkosto (Baltic University Programme), joka yhdistää yli 100 korkeakoulua alueella. Verkosto edistää kestävää kehitystä ja ympäristötutkimusta, ja sen kautta opiskelijat ja tutkijat voivat jakaa tietoa ja tehdä yhteistyötä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Koulutusyhteistyön merkitys Itämeren alueella kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Digitalisaatio ja etäopetus tarjoavat uusia mahdollisuuksia yhteistyölle, ja teknologian kehitys mahdollistaa entistä tiiviimmän vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen. Samalla on tärkeää varmistaa, että kaikki alueen maat ja niiden kansalaiset voivat hyötyä yhteistyöstä tasapuolisesti.

Itämeren alueella on monia toimijoita, ja yksi tulevaisuuden haaste kaikilla sektoreilla on eri organisaatioiden yhteistoiminta ja kyky luoda aidosti vaikuttavia, strategisia ja tulevaisuuteen katsovia toimia kaikilla sektoreilla. Yhteistyö voi tuoda synergiaetuja, parantaa näin niukkoina aikoina resurssien käyttöä ja vahvistaa yhteisiä pyrkimyksiä alueen kestävän kehityksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Tämä koskee niin Itämeren valtioiden neuvostoa (CBSS), Pohjoismaiden neuvostoa kuin EU:takin. Vaikuttavuus voi syntyä vain yhteistyöstä.

Koulutuksen saralla yhteistyö Itämeren alueella voisi toimia esimerkkinä muille alueille maailmassa. Se osoittaa, että yhteiset haasteet voidaan kohdata parhaiten yhdistämällä voimavarat ja osaaminen. Koulutus on avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa, ja sen kautta voidaan rakentaa kestävää, vakaata ja innovatiivista tulevaisuutta Itämeren alueelle.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin