Itämeren alueen kauppa Britannian kanssa on jälleen myötätuulessa

Pulloposti 70
Jukka Siukosaari
Suomen Britannian suurlähettiläs

Britit äänestivät EU-eron puolesta juhannuksena 2016 ja monien värikkäiden vaiheiden jälkeen Iso-Britannia lopulta lähti sisämarkkinoilta tammikuun alussa 2021. Brexitin vaikutusta maan taloudelle ja kaupalle ei täysin luotettavasti voida koskaan laskea, koska pandemialla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa on myös ollut voimakkaat vaikutuksensa kehitykselle. Keskustelua EU:n jättämisen seurauksista on Lontoossa kuitenkin nyt alettu käydä. Yhä useammin kuulee näkemyksen, jonka mukaan talouden ja ulkomaankaupan kannalta katsottuna ero ei ole tuonut niitä positiivisia vaikutuksia, joita sen kannattajat odottivat. Erityisesti pienten vientiyritysten määrä Britanniassa on laskenut ja ulkomaankauppa kokonaisuudessaan on supistunut pandemian aikana ja sen jälkeen enemmän kuin muissa G7-maissa. Uusia tutkimusraportteja aiheesta ilmestyy jatkuvasti ja poliittinen keskustelu varmasti tiivistyy parlamenttivaalien lähestyessä. Ne ovat edessä viimeistään tammikuussa 2025.

Pullopostin lukijoiden ja suomalaisten yritysten kannalta katsottuna on tarpeellista pyrkiä ymmärtämään, mitä meidän Britannian kaupallemme on tapahtunut ja olemmeko onnistuneet säilyttämään markkinaosuutemme suhteessa muihin Itämeren alueen maihin. Keskenään vertailukelpoisia maakohtaisia tilastoja on vaikea löytää, mutta Britannian ulkomaankauppaministeriö DIT:n julkaisemat tuonti- ja vientitiedot (https://www.great.gov.uk/markets/) antavat siihen jossakin määrin luotettavan pohjan. Seuraavat luvut perustuvat DIT:n puntamääräisiin ulkomaankauppatilastoihin vuosilta 2016-2021. Mukana on sekä tavara- että palvelukauppa.

Suomen ja Britannian kaupan osalta DIT:n tiedot kertovat, että vuonna 2021 sekä vientimme että tuontimme olivat hieman alle 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin 2016, jolloin Britannian eroprosessi käynnistyi. Olemme tässä vertailussa erityisesti viennin osalta selvästi heikommassa asemassa kuin useimmat Itämeren maat. Britannian EU-eroprosessin aikana vientiään ovat kyenneet kasvattamaan niin Latvia (+63%), Tanska (+25%) Ruotsi (+21%) kuin Virokin (+20%). Puola ja Liettua ovat myös reilusti plussan puolella. Suomen lisäksi Saksa on ainoa Itämeren EU-rannikkovaltio, joka ei ollut viime vuonna vielä saavuttanut vuoden 2016 tasoa Britannian viennissään.

Kun vertailujaksoksi valitaan pandemiaa edeltänyt vuosi 2019, tilanne näyttää hieman erilaiselta. Kaikkien kahdeksan Itämeren maan vienti Britanniaan kasvoi 2016-19, mutta sen jälkeen kasvua ovat saaneet aikaan vain Latvia (+18%) ja Viro (+5%). Liettuan viennin arvo on säilynyt jokseenkin samana, kun taas kaikkien kolmen Pohjoismaan, Puolan ja Saksan vienti on laskenut (haarukka -9% - 20%). Kun vertailuun otetaan mukaan kuluvan vuoden kuusi ensimmäistä kuukautta, suunta on kuitenkin näidenkin maiden osalta positiivinen. Suomen vienti saattaa siis tänä vuonna ohittaa huippuvuoden 2020. Ainakin brittitilastojen valossa voidaan näin ollen todeta, että Itämeren maiden vienti Britanniaan on palautumassa aiemmalle tasolleen ja sen ylikin.

Palaa otsikoihin