Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
14.11.2013
Itämerellisiä ajatuksia Pietarista
Pulloposti nro 41
Pirjo Tulokas
pääkonsuli
Suomen Pietarin pääkonsulaatti
Pietari on merellinen kaupunki – joskus ”Pohjolan Venetsiaksikin” kutsuttu. Kaupungin keskustan kanaalien vartta astellessa tai keväisin Nevassa kohti Suomenlahtea vyöryviä Laatokan jäitä katsellessa on vieläkin helppo samaistua Pietari Suuren ajatusmaailmaan. Pietarista oli tuleva Venäjän merellinen portti Eurooppaan.
Epäilemättä Venäjän ja Pietarin nykyjohto tuntee historiansa hyvin. Merelliset asiat ovat Pietarissa monin tavoin tänäänkin esillä. Itämeren ekologista tilaa, alueellista kehittämistä tai logistista hyödyntämistä tarkastelevien toimijoiden kirjo on laaja valtiollisista ja kunnallisista toimijoista yrityksiin, säätiöihin, tutkimuslaitoksiin ja kansalais-järjestöihin. Kukin katsoo asiaa omasta näkökulmastaan. Suomen Pietarin pääkonsulaatti puolestaan paitsi seuraa omalta osaltaan eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, pyrkii myös tukemaan niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan koko Itämeren alueen tasapainoista kehittymistä. Tähän tarjoutuu erinomainen mahdollisuus juuri nyt kun Suomi toimii Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajana.Kuluvalla viikolla 10.10.2013 Pietarissa otettiin juhlallisin menoin käyttöön jätevedenpuhdistuslaitoksen viimeinen vaihe, niin sanottu pohjoinen kokoomaputki ja tunnelipumppaamo. Tämän myötä Pietarin jätevesien puhdistaminen on saatettu kansainvälisin ja Venäjän omin panostuksin eurooppalaiselle tasolle. Pietarin kaupungin jätevedenpuhdistuksen ”grand old man”, Vodokanalin johtaja Felix Karmazinov pohtii jo Äänisen ja Laatokan valuma-alueen asutuskeskusten jätevedenpuhdistamoiden saneerausta ja uudistamista.
Leningradin alue on ylpeä kautta Venäjän mainetta saaneesta lypsykarjastaan. Alueella on useita tuhansien lehmien navetoita ja uusia mittavia investointeja suunnitellaan. Alueella on myös Venäjän suurimmat, jopa useiden miljoonien lintujen siipikarjatilat sekä suuria sikatiloja. Viimeaikaiset tiloja omistavien holding-yhtiöiden investoinnit tuotannon kasvattamiseen ovat kärjistäneet entisestään jo olemassa ollutta ongelmaa lannan loppusijoituksesta. Tilojen omistajien tulee kantaa vastuunsa ympäristöstä kaikkialla Itämeren valuma-alueella. Positiivinen nytkähdys tapahtui viime keväänä Pietarissa järjestetyssä Itämeri–konferenssissa, jossa pääministeritasolla kiinnitettiin huomiota lantaongelman pikaiseen ratkaisuun. Itämeren kannalta tärkein oivallus on ollutkin se, ettei lanta välttämättä ole jätettä, vaan kierrätystuote, josta parhaimmillaan saadaan vaaratonta lannoitetta tai biopolttoainetta.
Ensi vuonna vietettävän Suomenlahti 2014 -vuoden valmistelut ovat loppusuoralla. Toista kertaa vietettävä Suomenlahti–vuosi tulee toimimaan eräänlaisena sateenvarjona, joka kerää yhteen toimijoita paitsi ydinmaiden Suomen, Viron ja Venäjän osalta, tukee myös koko Itämeren laajuista tutkimusyhteistyötä. Vuoden ohjelmaan sisältyy mm. yhteisiä tutkimuksia ja veden laadun monitorointia Suomenlahden tilan parantamiseksi. Ohjelmassa on edelleen laaja rannikkokaupunkien yhteistyö tapahtumineen, kattava kolmen maan yhteinen ympäristökasvatushanke ja runsaasti kansalaistapahtumia. Suomenlahti -vuoden suojelijaksi on Suomessa lupautunut Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja Virossa presidentti Toomas Hendrik Ilves. Venäjä julkistaa pian oman suojelijansa. Kansalaisvaltuuskuntaa on puolestaan lupautunut Suomessa vetämään Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Venäjällä puolestaan tämän vaativan vetovastuun jakavat Pietarin kuvernööri Georgy Poltavchenko sekä Leningradin alueen kuvernööri Alexandr Drozdenko.
Pietarissa ja sen lähiympäristössä vallitsee vahvan myönteinen Suomi-kuva. Pietarin pääkonsulaatti on mukana Team Finland – hengessä edistämässä suomalaisten yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä ja kaupankäyntiä. Luottamus suomalaiseen työhön ja osaamiseen toimii hyvänä alustana niille suomalaisille ympäristöteknologian yrityksille, jotka aikovat osallistua Luoteis-Venäjällä käynnistyviin ympäristöhankkeisiin. Tästä on hyvä jatkaa.
Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö