Hyvä työelämä on Itämeren alueen yhteinen etu

Pulloposti 37
Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja

Itämeren aluetta on työmarkkinoista puhuttaessa usein lähestytty kahtiajaon kautta. Yhtäältä on suhteellisen korkean tulotason, kansainvälisesti verraten vankan sosiaaliturvan ja maailman järjestäytyneimpien työmarkkinoiden Pohjoismaat. Toisaalta on eurooppalaisittain matalan tulotason, vaatimattoman sosiaaliturvan ja alhaisen järjestäytymisasteen Baltian maat. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä vallitsee näissä asioissa yksi Euroopan unionin jyrkimmistä kuiluista, mikä työvoiman vapaan liikkuvuuden Euroopassa on merkinnyt myös jännitteitä.

Erojen ja jännitteiden sijaan Itämeren alueen työelämäkysymyksiä voi kuitenkin tarkastella myös yhteisten etujen ja tavoitteiden valossa. Hyvin toimivat työmarkkinat, laadukas työelämä ja näihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö voivat olla avaintekijöitä Itämeren alueen menestykselle.

Globaalin työnjaon näkökulmasta Itämeren maat ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisessa asemassa. Varsinkin Pohjoismaat ja Baltian maat ovat suhteellisen pieniä maita, joiden menestys globaalissa työnjaossa voi perustua vain korkeaan osaamiseen. Halvan työvoiman suuri määrä on mille tahansa maalle pitkän päälle huono strategia, mutta pienille hitaan väestönkasvun maille se on ilmiselvästi mahdoton tie. Niiden on pakko panostaa työvoiman osaamiseen ja työn korkeaan tuottavuuteen.

Omat haasteensa ja samalla mahdollisuutensa työntekijöiden osaamisen kehittämiseen tuo työvoiman liikkuvuus. Erityisen selvä tämä yhteys on Baltian maissa, joissa aivovuodoksi kutsuttu osaavan työvoiman maastamuutto on vakava huolenaihe. Ei riitä, että maa pystyy tuottamaan huippuosaajia: sen on myös oltava niin hyvä paikka elää, että osaajat pysyvät siellä. Tärkeitä tekijöitä tässä ovat työllisyys, tulotaso, työelämän laatu ja hyvinvointiyhteiskunnan turva. Pohjoismaissa nämä ovat jo vuosikymmeniä olleet tasolla, jolla merkittävää maastamuuttoa ei nähdä. Baltian maissa tilanne on toinen.

Maastamuuton rinnalla myös työvoiman maahanmuutolla on yhteytensä osaamiseen – hyvässä ja pahassa. Parhaimmillaan maahanmuutto ruokkii vastaanottavaa maata tarpeellisella osaamisella, rikastavilla vaikutteilla ja hedelmällisillä kansainvälisillä yhteyksillä. Pahimmillaan maahanmuutto sen sijaan toimii tapana ylläpitää heikon tuottavuuden liiketoimintaa, joka on riippuvainen toimintamaan kustannusrakenteeseen nähden kestämättömän halvasta työvoimasta ja valitettavan usein myös työehtosopimusten ja lainsäädännön kiertämisestä.

Edellä sanotun voisi tiivistää Itämeren maiden yhteiseksi tavoitteeksi alueesta, jolla kukaan ei lähde maasta huonon työelämän työntämänä eikä tule maahan huonojen, työntekijöitä eriarvoistavien ja elinkeinojen kehittymistä jarruttavien käytäntöjen vetämänä. Silloin työvoiman liikkuvuus lähtisi työpaikkojen osaamistarpeista ja työntekijöiden omista pyrkimyksistä, eikä asiaan liittyisi yksilöiden eikä yhteiskuntienkaan kannalta vahingollista hyväksikäyttöä.

Toimet hyvän työelämän saavuttamiseksi ovat pääosin kunkin maan omalla vastuulla, mutta myös kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan. Itämeren alueella työvoiman vapaa liikkuvuus perustuu Euroopan unionin pelisääntöihin. EU-lainsäädännössä määrätään muun muassa siitä, että työntekijöille on turvattava lähtömaastaan riippumatta samat työehdot. Näitä säännöksiä on viime vuosina täsmennetty ja myös toimia yhdenvertaisuuden varmistamiseksi käytännössä ollaan tiivistämässä. Itämeren alueen mailla on vahva yhteinen intressi tukea tätä työtä.

Liikkuvan työvoiman oikeuksien ohella Euroopan unionissa päätetään myös työehtojen ja työsuojelun vähimmäistasosta. Yhteinen eurooppalainen vähimmäistaso rajoittaa työntekijöiden kustannuksella tapahtuvaa kustannuskilpailua ja tukee sitä kautta jäsenmaiden pyrkimyksiä työelämän laadun parantamiseen. Työnteon muotojen muuttuessa näitäkin säädöksiä ollaan parhaillaan uudistamassa. Myös tätä hanketta Itämeren maiden kannattaa yksissä tuumin tukea.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin