Huoltovarmuuden kehittyminen Itämeren muuttuvassa turvallisuustilanteessa

Pulloposti 31
Rain Mutka
Hallintojohtaja
Huoltovarmuuskeskus

Suomen viennistä ja tuonnista suurin osa kulkee Itämeren pinnalla. Pinnan alla puolestaan kulkee tärkeää tietoliikenne- ja energiainfrastruktuuria. Voidaankin sanoa, että huoltovarmuutemme turvaamisessa Itämeren alueen vakaus ja turvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Sen taustalla vaikuttaa monia eri tekijöitä. Näistä keskeisiä ovat suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikkenevä sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Geopoliittiset jännitteet (esim. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, USA–Kiina -suhteet ja lisääntynyt protektionismi) lisäävät arvaamattomien kriisien mahdollisuutta. Suuri osa Suomen viennistä ja tuonnista suuntautuu EU-alueelle, joten EU:lla on keskeinen rooli Suomen turvallisuudessa, taloudessa ja huoltovarmuudessa.

Toisaalta turvallisuusympäristössä on tapahtunut myös kokonaisturvallisuuden kannalta positiivista kehitystä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on lisännyt vakautta Itämeren alueella. Myös suomalaisen yhteiskunnan varautumisen rakenteet ovat tulleet käytännössä testatuiksi − koronapandemian aikana Suomessa vallitsivat jopa valmiuslain mukaiset poikkeusolot. Kokemukset rakenteiden ja toimivaltuuksien riittävyydestä ja sopivuudesta ovat olleet pääosin positiivisia, vaikka kehittämistarpeitakin on havaittu. Käytännön kokemusten perusteella ovat käynnissä mm. valmiuslain ja huoltovarmuutta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukset.

Geopoliittisten jännitteiden lisäksi teknologinen murros, väestöön liittyvät muutokset, ekologinen kestävyysvaje sekä pandemioiden kaltaiset ennakoimattomat kriisit luovat epävarmuutta ja heikentävät toimintaympäristön ennustettavuutta. Ilmastonmuutos synnyttää suorien vaikutustensa lisäksi heijastevaikutuksia esimerkiksi kauppareitteihin, sijoituksiin, infrastruktuuriin ja logistiikkaan. Resurssien niukkuus ja kilpailu strategisista luonnonvaroista voivat aiheuttaa muutoksia voimasuhteissa ja kasvattaa jännitteitä entisestään. Yhteiskunnan riippuvuus teknologiasta lisää uhkia. Huoltovarmuuden turvaamisessa korostuu tarve kehittää tehokkaita keinoja suojautua kyberhyökkäyksiä ja tietomurtoja vastaan. Näihin kaikkiin on varauduttava, jotta voimme turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa olosuhteissa.

Huoltovarmuustyö Suomessa rakentuu julkishallinnon ja elinkeinoelämän pitkäjänteiselle yhteistyölle, jossa toimijat tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Tämä suhteellisen ainutlaatuinen yhteistyömalli on uudessa turvallisuustilanteessa ollut kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Mm. Ruotsissa on käynnistetty vastaavan yhteistyömallin luominen Ruotsin huoltovarmuuden kehittämiseksi. Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja suomalainen huoltovarmuusrakenne ovat olleet tässä kehittämistyössä mallina.

Huoltovarmuuskeskuksen ja koko huoltovarmuustoiminnan yhtenä painopisteenä on vuodesta 2023 lähtien ollut varautuminen sotilaallisen uhkan mahdollisuuteen ja Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa on välttämätöntä suunnata huomio huoltovarmuusjärjestelyjen kehittämiseen siten, että yhteiskunnan kyky selvitä erityisesti vakavista kriisi- ja häiriötilanteista vahvistuu. Huoltovarmuuden kannalta keskeisiä skenaarioita on tunnistettu kolme; sotilaallisen uhkan mahdollisuus, laaja-alainen vaikuttaminen ja globaalin talouden vakavat häiriötilanteet. HVK:n rooli huoltovarmuudesta vastaavana viranomaisena rakentuu tulevina vuosina pääosin näiden painopisteiden mukaisesti yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation verkoston kanssa.

Ajankohtainen tilanne on tuonut esiin myös aiempaa selvästi suuremman kysynnän huoltovarmuuden tilannekuvalle ja huoltovarmuuden järjestämisen tavoista viestimiselle. On tärkeää tuoda esiin huoltovarmuuden merkitys nykyisessä turvallisuustilanteessa ja viisaan viestinnän kautta parantaa toiminnan vaikuttavuutta. Suuri osa käytännön varautumistyöstä tehdään yrityksissä, jotka yhteiskunnan tärkeitä toimintoja pyörittävät. Yhdessä luotu tilannekuva ja jaettu käsitys tarvittavista huoltovarmuuden toimenpiteistä vahvistavat yhteistä varautumista ja toimivat myös merkittävänä osana laajasti määriteltyä kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden pidäkettä.

 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin