Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




14.11.2019 9.00

Huoli ympäristöstä viitoittaa risteilymatkailun tulevaisuutta

Pulloposti 45
Anne-Marget Hellén
Matkailujohtaja
Visit Turku

Tuuli leikkii hiuksilla, horisontissa säihkyy sinisen sävyjä silmänkantamattomiin. Jo piipahdus risteilylaivan kannella saa maakravun mykistymään meren voimasta ja vaikuttavasta maisemasta. Itämerta kelpaa ihastella, mutta totuus pinnan alla vetää mielen matalaksi: merialueemme on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista.

Risteilymatkailu kuormittaa merialueita, mutta se ei ole joutunut ilmastokeskustelussa häpeäpaaluun lentämisen tapaan – ainakaan vielä. Häpeä lamaannuttaa, joten ihmisten soisi mieluummin kokevan Itämerestä yhteistä huolta. Kauhistelun ja syyttelyn sijaan olisi pohdittava, miten voimme nauttia Itämerestä vastuullisemmin.

Risteilyjä tarjoavat laivayhtiöt ovat jo pitkään kantaneet huolta ja vastuuta Itämerestä, sillä ympäristövaikutukset viitoittavat risteilymatkailun tulevaisuutta. Esimerkiksi Meyer Turun telakalla rakennettavissa risteilyaluksissa on innovatiivisia ympäristöratkaisuja, koska asiakkaat ovat yhä ympäristötietoisempia. Kestävän kehityksen periaatteet ovat merkittävä kilpailutekijä, mikä ymmärretään myös yhteistyöverkostoissa. Itämeren valtioiden ja satamakaupunkien muodostama tiivis yhteistyöryhmä Cruise Baltic edistää paitsi matkailua Itämerellä myös merialueen suojelua.

Kun puhutaan ilmastohuolista ja vaikkapa risteilymatkailun päästöistä, tiedon on oltava todenmukaista. Cruise Baltic on koonnut jäsenilleen, kuten Visit Turulle, faktoja viestinnän ja keskustelun tueksi. On esimerkiksi olennaista tietää, mitä vaihetta tarkastellaan, kun vertaillaan risteilylaivan päästöjä vaikkapa autojen tai lentokoneiden päästöihin. Risteilylaiva kulkee harvoin täydellä nopeudella, sillä kaikki alukset pyrkivät käyttämään mahdollisimman vähän polttoainetta.

Ympäristöystävälliset valinnat ovat onneksi usein myös taloudellisesti kestäviä. Laivayhtiöt investoivat suuria summia rahaa kestäviin ratkaisuihin luonnon takia ja siksi, että ne edistävät heidän bisnestään. Polttoainekustannukset ovat merkittävä osa risteilylaivojen kustannuksia, joten laivayhtiöillä on suuri intressi vähentää polttoaineen kulutusta ja kehittää vaihtoehtoisia polttoaineita. Kenties tulevaisuudessa Itämerellä seilaa laivoja, jotka kulkevat ruokahävikillään.

Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on yksi Itämeren suurimpia ongelmia. Ravinteita joutuu mereen muiden muassa laivojen jätevesistä, mutta onneksi Itämeren alueella on risteilyaluksille maailman tiukimmat lait ja ympäristösäännökset. Jätevesiä ei lasketa Itämereen vaan ne tyhjennetään seuraavassa satamassa. Kaikki Cruise Balticin jäsensatamat ottavat satunnaisesti vierailevien risteilyalusten jätevedet veloituksetta vastaan. Koko risteilyala tiedostaa vastuunsa, sillä se saa elantonsa tarjoamalla matkailijoille puhdasta ilmaa ja merta. Alalla ei ole tulevaisuutta ilman puhdasta toimintaympäristöä.

Risteilyala on kasvanut hurjasti 20 viime vuoden aikana ja sen odotetaan kasvavan vielä enemmän seuraavan 20 vuoden aikana. Risteilymatkustajia arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti vuonna 2040 jopa 80 miljoonaa, kun vuonna 2018 matkustajia oli 27 miljoonaa. Kasvusta huolimatta risteilyala on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Myös Cruise Balticin vastuullisuusmanifestissa katseet ovat vuodessa 2030, jolloin risteilymatkailun halutaan olevan vastuullinen tapa lomailla. Ympäristövaikutukset luvataan minimoida muiden muassa kannustamalla satamia investoimaan jätevesien käsittelyyn.

Monille suomalaisille Itämeri tarkoittaa railakasta risteilyä Ruotsiin tai Viroon, mutta kuluttajat usein vähättelevät keinojaan helpottaa ympäristöongelmia. Risteilymatkailu kannattaisi siksi nähdä myös mahdollisuutena lisätä matkailijoiden tietoa Itämeren suojelusta – mitä laivayhtiöt ja satamat tekevät herkkää ympäristöä varjellakseen ja miten matkailijat voivat vaikuttaa meren vointiin. Näkymä pinnan alle herättäisi heti tekoihin.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä