Herätys uuteen aluepolitiikkaan

Pulloposti 1
Kari Häkämies
Maakuntajohtaja
Varsinais-Suomen liitto

Aluepolitiikan suunta on muuttumassa. Niin kansallisen, kuin Euroopan unioninkin aluepolitiikan ja aluekehityksen periaatteet ovat jäämässä auttamattomasti vanhentuneiksi.

Muun maailman mukana, myös Suomen aluepoliittiset realiteetit ovat muuttuneet. Perinteisessä aluepolitiikassa on oltu nimenomaan huolissaan syrjäseuduista. Alueista, joilta väki ja sitä myöten palvelut vähenevät. Tämä ongelma koskee kuitenkin, ymmärrettävästi, yhä harvempaa ihmistä. Tämän päivän aluekehityksen haastavimmat polttopisteet sijaitsevat kaupungeissa ja taantuvissa teollisuustaajamissa. Enää ei jako köyhään pohjoiseen ja itään sekä rikkaaseen etelään ja länteen pidä ainakaan täysin paikkaansa.

Köyhyys on toki kiistaton kriteeri aluepolitiikan painopisteissä. Harvassa asuminen sitä vastoin ei ole. Harvaan asuminen on meillä Suomessa ikiaikaista. Se, että naapuri on kaukana ei välttämättä ole ongelma, päinvastoin, se usein nähdään myös elämän luksuksena. Korona-aikaan kaupunkien tiivis kuhina tuo myös vakavammat riskit lähelle.

Yksinäisyys, sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyneisyys ovat vähintään samaa luokkaa kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Syrjemmillä seuduilla myös pienempi eläke riittää aivan eri tasoiseen elämään kuin vaikka pääkaupunkiseudulla. Tulee muistaa, että etelässä on huonosti voivia paikkakuntia ja pohjoisessa hyvinvoivia. Tämä pitäisi ottaa huomioon, kun rahaa jaetaan. Tukisummia pitää arvioida yksittäisen ihmisen näkökulmasta.

Etelä-Suomen maakunnat, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, ovat järjestäytyneet yhteiseen rintamaan, ja ovat lähteneet kyseenalaistamaan vallitsevan aluepolitiikan suuntaa Suomessa. Etelä-Suomen maakunnat haluavat rakentaa uudenlaista yhteistyötä, jolla rahoitusta tuodaan alueelle, jossa sen vaikuttavuus ja taloudellinen vipuvarsi on suurempi.  Tämän vuoksi järjestettiin loppuvuodesta 2021 komealta kalskahtava tilaisuus Etelä-Suomen valtiopäivät. Tuolloin pohdittiin yli 200 osallistujan voimin, kuinka koko Suomelle hyvinvointia tuottavat alueet voivat varmistaa, että hyvinvointia riittää koko Suomessa jatkossakin.

Etelä-Suomen valtiopäivät tulee jatkamaan yhteistyötä ja herättelemään eteläsuomalaisia päättäjiä huomaamaan, miten Suomen aluepolitiikkaa tulisi jatkossa harjoittaa; koko Suomen parhaaksi tietysti. Kaikkia tarvitaan, eikä vastakkainasettelu ole tarkoituksenmukaista, realiteettien tunnistaminen kuitenkin on.

Euroopan unionin aluetukipolitiikasta ja rakennerahastoista puhuttaessa on niin, että koko Suomi on hyvinvoivaa aluetta eurooppalaisessa kontekstissa. Köyhyys, jota tietyissä jäsenmaissa kärsitään, on aivan eri luokkaa kuin meillä. Esimerkiksi maahanmuutto ja pakolaisuus on Välimeren maissa todellinen kurjuuden ja köyhyyden loukku. Meillä maahanmuuton haasteet liittyvät lähinnä integraatioon, ja siihen miten tulijat saataisiin nopeasti töihin.

Etelä-Suomen valtiopäivät kokoontui loppuvuodesta 2021

Palaa otsikoihin