Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Havet – The Sea: Åbo Akademin meriprofilaatio
Pulloposti 31
Marko Joas
Julkishallinnon professori, Havet–The Sea -tutkimusprofiilin ohjausryhmän jäsen
Åbo Akademi
Åbo Akademi on nostanut esiin neljä keskeistä ja monitieteistä alaa: Minoritetsforskning – Minority Research (humanistiset, pedagogiset ja yhteiskuntatieteet), Molekylär process- och materialteknik – Molecular Process and Material Technology (luonnontieteet), Läkemedelsutveckling och diagnostik – Drug Development and Diagnostics (luonnontieteet) ja uusimpana Havet – The Sea (luonnon- ja yhteiskuntatieteet).
Oman yliopiston tutkimusprofiilin lisäksi rahoitusohjelmalla haetaan myös yliopistoyhteistyötä. Kaksi Åbo Akademin profiilialoista, lääkkeet ja meri, perustuvatkin osin yhteistyöhön Turun Yliopiston kanssa. Itse rakenteessa onkin ensimmäinen hyöty esillä: Oman osaamisalueen parempi hyödyntäminen yli tiedekunta- ja myös yliopistorajojen. Porkkana laajempaan yhteistyöhön on olemassa.
Mielestäni tärkein hyöty on kuitenkin poikkitieteellisen näkökulman hyödyntäminen. Pienessä mutta hyvin toimivassa yliopistossa (kuten Åbo Akademi monilta osin on) on kaikki mahdollisuudet hyvään poikkitieteelliseen tutkimukseen jo olemassa, mutta taloudellinen ohjaus antaa yhteistyölle laajemmat raamit. Ohjaava rahoitus oikein käytettynä antaa tilaa myös uusille näkökulmille ongelmiin, joita usein katsotaan vain yhdestä suunnasta. Laajempi kuva voi unohtua, metsää ei näe kokonaisuutena vaan yksittäisinä puina.
Tämä oli tärkein yksittäinen lähtökohta, kun kehitimme Åbo Akademin meriprofiilin perustaa. Kuinka tärkeä tutkimuskohde meri itsessään on – esimerkiksi luonnontieteille – se on samalla myös kokonaisuus, jonka eri osat ovat riippuvaisia toisistaan. Åbo Akademin meriprofiilin lähtökohta on teoreettinen ja ongelmalähtöinen, mutta ei paikaan sidottu malli. Ongelmat ja mahdollisuudet omassa lähiympäristössämme ovat (ainakin suurelta osin) samoja kuin myös muualla.
Lähtökohtia voi silti helpommin hahmottaa oman Itämeremme kautta. Näin kesällä törmäämme kärjistetysti ongelman ytimeen, ekosysteemin ja ihmisen tarpeet törmäävät toisiinsa ja niitä ei juurikaan voi ratkaista helposti ja nopeasti.
Kaksi hieman erilaista esimerkkiä ongelmista:
1. SYKE:n keskikesällä jakama kuva keskikesän laajoista leväkukinnoista on pelottava – ja selvästikin vaikeasti hallittava – ongelma, joka saa lisää vauhtia ilmastonmuutoksesta. Syy ja seurausketjut ovat ainakin tieteen kannalta selviä, ratkaisut eivät kuitenkaan taloudellisesti, poliittisesti tai hallinnollisesti helppoja. Yhteiskunnan ja ekosysteemin tarpeet ovat hyvin kauan olleet vastakkaisia tämän ongelman osalta, asia jota olemme lähestyneet BaltReg-tutkimusprojektin osana.
2. Yhtenä taloutemme veturina on tällä hetkellä, ja etenkin Turun seudulla, meriklusterin vahva kehitys. Tämä on tietenkin erittäin hyvä asia monen huonon vuoden, lähes vuosikymmenen, jälkeen. Vahva ja hallitsematon talouskasvu voi kuitenkin luoda uusia ongelmia, jotka tuottavat vahinkoa ympäristölle (esimerkiksi hidastavat tehokkaan ilmastopolitiikan läpivientiä). Siksi myös uutta taloutta ja tekniikkaa rakentaessa on ympäristöarvot otettava vahvasti mukaan niin yritysten arvojen kautta kuin myös yhteiskunnan ohjauksen pariin. Tätä keskustelua on vahvasti tuotu esiin Åbo Akademin ja Turun yliopiston oikeustieteiden BALEX-yhteistyön parissa.
Molemmat yksinkertaiset esimerkit nostavat esiin Åbo Akademin meriprofiilin lähtökohdan. Meri on kokonaisuus, jonka hyvinvointi on meille – ainakin eri mielipidemittausten mukaan – erittäin tärkeä. Tarvitsemme Itämerta taloutemme yhtenä veturina, haluamme olla merellä viettämässä myös vapaa-aikaa – kalastamassa, uimassa, veneilemässä tai risteilyllä. Meri-tutkimusprofiilin avulla katsomme kokonaisuutta niin talouden, ympäristön kuin myös yhteiskunnan kautta. Ympäristön, talouden ja yhteiskunnan arvot ovat yhteensopivia, jos lähestymme ongelmia monitieteellisen yhteistyön kautta.
Kesällä kukkikoon rantaniityt laajemmin kuin myrkylliset sinilevät!
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö