Globaalin kauppapolitiikan heijastuksia Itämeren alueelle

Pulloposti 55
Anna Karhu
Tutkimuspäällikkö
Pan-Eurooppa Instituutti, Turun kauppakorkeakoulu
Turun yliopisto

Useat viimeaikaiset globaalit kriisit vuoden 2008 pankkikriisistä Krimin valtaukseen, USA-Kiina kauppasotaan, koronapandemiaan ja Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet kansainvälisiin suhteisiin, joissa kauppapoliittiset keinot ovat yhä useammin osa poliittisia voimakeinoja. Kauppapolitiikka nivoutuu yhä tiiviimmin osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehden kauppapoliittisesta päätöksenteosta yhä haastavampaa. Tämä on näkynyt haasteina niin WTO:ssa kuin alueellisissa kauppasopimusneuvotteluissa. Tämän ison kuvan muutos vaikuttaa laajasti niin globaalin talouden kehityksen näkymiin kuin myös kaupan ja investointien kehitykseen. Tämän lisäksi globaalisti vaikuttaa ilmastokriisi, johon EU hakee ratkaisuja niin investoimalla kuin tiukkenevalla sääntelyllä. Nämä sääntelyn muutokset ja lisääntyvät valtiolliset investoinnit voidaan nähdä myös kauppapoliittisina toimina. EU, USA ja Kiina ovat valinneet kukin oman lähestymistapansa näiden laajamittaisten haasteiden käsittelemiseksi, mikä on osaltaan vaikuttanut myös kauppapolitiikkaan ja näiden maiden välisiin suhteisiin.

Esimerkiksi syksyllä 2022 USA ilmoitti uusista vihreän teknologian valtiontuista. EU:ssa suhtautuminen näihin tukiin on jakautunutta. Yhtäältä on keskeistä, että USA on jälleen sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun, mutta toisaalta tukien vaikutukset eurooppalaisille yrityksille herättävät huolta. Haasteena nähdään, että nämä tuet saattavat houkutella eurooppalaisia vihreän teknologian yrityksiä siirtämään tuotantoaan USA:han. Euroopan unionin ja USA:n yhteistyö ja strategiset suhteet perustuvat yhteiseen historiaan ja yhteisiin demokraattisiin arvoihin, jotka ovat keskeisiä kummankin osapuolen turvallisuuden ja vaurauden kannalta.

Kauppapolitiikan murroksessa näyttää olevan kyse eri arvomaailmojen törmäyksestä. Vapaan kaupan edistäminen ei taannut demokraattisten arvojen leviämistä. Globaalisti emme jaa samaa käsitystä ihmisoikeuksista, yksityisyydensuojasta, kestävän kehityksen tavoitteista tai keinoista. Itämeren alueella tämä arvotaistelu on jo käyty. Itämeren alueen yhteistyön keskiössä on Itämeren suojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja Itämeren huonon tilan parantaminen. Toisena teemana on alueen yhteistyön lisääminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Tähän liittyvät erityisesti liikennöinnin sujuvuus, energiamarkkinoiden luotettavuus sekä alueen sisämarkkinoiden kehittäminen.

Globaalin kauppapolitiikan kriisit ovat korostaneet Itämeren alueen yhteistyön merkitystä. Ei vain luonnonsuojelun kehittämisessä, vaan myös turvallisuuden ylläpitäjänä. Koko Itämeren alueelle ja etenkin Suomelle on tärkeää, että alue pystytään pitämään vakaana ja kilpailukyky säilyttämään. Nyt kun Venäjä on irrotettu suurelta osin yhteistyöstä länsimaiden kanssa, on tällä ollut vaikutuksia yritysten arvoketjuihin ja logistiikkaan. Itämeren alueen liikennöinnin sujuvuus ja luotettavuus on elintärkeää liiketoiminnan jatkuvuudelle, kilpailukyvylle sekä sitä kautta alueen hyvinvoinnin kehitykselle. Suomen NATO-jäsenyys ja Ruotsin prosessissa oleva jäsenyys ovat osa tämän turvallisuuden kehittämistä. On keskeistä pystyä tarjoamaan vakaa ja turvallinen liiketoimintaympäristö Itämeren alueella, vaikka vieressä isossa naapurissa tapahtuisi suuriakin mullistuksia. Tämä on oleellista alueen kilpailukyvyn ylläpitämisen, korkean koulutustason ja osaamisen säilyttämisen sekä kehittämisen ohella.

Itämeren alueelle tärkeää on puolustaa globaalia kauppapolitiikkaa ja monenvälisiä sopimuksia. Avoin ja yhteisillä pelisäännöillä toimiva kauppa on tärkeää alueen kaikille valtioille. Tulevaisuuden turvaaminen vaatii niin kestävän kehityksen kuin turvallisuuden takaamisen. Näitä tavoitteita saavuttaaksemme tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä poliittisista päättäjistä yrityksiin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin. Yhteisten tavoitteiden ja keinojen löytäminen ei ole helppoa, mutta Itämeren alueella olemme luoneet sille jo vakaan pohjan. Alueella on paljon annettavaa sekä kestävän kehityksen haasteiden selättämiseen että turvallisuuden rakentamiseen, sillä olemme jo näiden kahden tavoitteen pohjalta luoneet alueen resilienssiä avoimeen ja demokraattiseen arvomaailmaan pohjaten.

Pan-Eurooppa Instituutissa kehitämme laajaa tutkimuskokonaisuutta keskittyen juuri kestävän kehityksen ja turvallisuuden tavoitteiden luomien mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämiseen. Tutkimuksemme pyrkii tunnistamaan laaja-alaisen yhteistyön muodostumista ja mekanismeja. Tutkimuksessamme yritysten verkostot nähdään laajempana kokonaisuutena, johon kuuluvat yritysten lisäksi myös yhteiskunnalliset ja poliittiset toimijat. Näin yritykset nähdään laajemmin osana yhteiskuntaa, jossa eri toimijat vaikuttavat toistensa toimintaan ja mahdollisuuksiin. Tämän pohjalta voimme tarkastella kollektiivisten mahdollisuuksien tunnistamista mekanismina sopeutua yhä kompleksisempaan ja dynaamisempaan toimintaympäristöön, jossa ympäristö muuttuu jatkuvasti tai radikaalisti. Tavoitteena on tarkastella muutosta ja sen tuomia haasteita yritystasolta kauppapolitiikan tasolle ja tunnistaa mahdollisia synergioita ja yhteisiä tavoitteita sekä miten nämä kytkeytyvät laajempaan muutokseen. Näiden mekanismien tunnistaminen avaa uusia näkökulmia tarkastella myös Itämeren alueen yhteistyötä ja sen luomia mahdollisuuksia vaikuttaa laaja-alaisiin muutoksiin kollektiivisen toiminnan myötä.

Seuraavana konkreettisena askeleena järjestämme paneelin Turun Eurooppa Foorumissa perjantaina 1.9.2023. Paneeli keskittyy erityisesti transatlanttisiin suhteisiin ja vihreän siirtymän edistämiseen näiden laajojen muutosten keskellä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin