Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




11.7.2024 9.00

Geopolitiikkaa rahoittajan silmin

Pulloposti 60
Jussi Haarasilta
Liiketoimintajohtaja, suuryritykset
Finnvera

Geopolitiikan painoarvon kasvu näkyy läpi yhteiskunnan, josta on hyviä esimerkkejä aiemmissa Pulloposteissa. Vahva talous on osa turvallisuutta ja antaa myös keinot edistää politiikkatavoitteita. Viennin kasvattaminen, investointien houkutteleminen ja kriittisten mineraalien saatavuuden turvaaminen on osa tätä kehitystä.

Lähes kaikissa teollisuusmaissa on vientitakuulaitos, joka takaa lainoja ulkomaisille yrityksille. Ehtona on varojen käyttäminen kauppoihin vientitakuulaitoksen kotimaan yritysten kanssa. Rahoituksella avataan uusia kauppamahdollisuuksia. Usein vientitakuulaitos osallistuu myös kotimaassaan tapahtuviin vientiä edistäviin investointeihin ja kannustaa vihreisiin hankkeisiin. Aiempaa useammassa maassa vientitakuulaitos takaa raaka-aineiden tuontiin liittyviä lainoja.

Suomessa tämä tehtävä on valtion omistamalla Finnveralla, jolla on vientitakuuvastuita 25 miljardia euroa reilussa 80 maassa. Finnvera on myös aktiivinen suomalaisten pk-yritysten rahoittaja yhdessä pankkien kanssa sekä osallistuu suurten kotimaisten investointien rahoittamiseen. Ympäristötakauksella voi edistää investointeja lähialueilla eli Itämeren piirissä. Suomessa Finnveralla on lainoja ja takauksia 3 miljardia euroa. Toiminta on itsekannattavaa. Takuista perityt palkkiot kattavat pitkällä aikavälillä toiminnan kulut ja luottotappiot.

Suomalaisittain katsottuna voisimme toivoa ostopäätöksen tapahtuvan laadun ja hinnan perusteella. Kuitenkin osassa vientikauppoja myös rahoituksella on merkitystä. Kaupallinen markkina ei ole parhaimmillaan rahoittamaan huomattavan suurta tai pientä kauppaa. Paikoin ostajan kotimaahan liittyvien riskien takia kaupallisen rahoituksen saatavuus on rajallinen. Tässä kohti kuvaan tulee vientitakuulaitos, jonka tarjoama vaihtoehto on osa vientiyrityksen kilpailukykyä.

Globalisaation kulta-aikana vientitakuulaitosten painopiste olikin nimenomaan kilpailukyvyssä. Esimerkkinä on 5G -verkkoon investoiva intialainen teleoperaattori, joka vertaa laitetoimittajien tarjousten lisäksi tilausten maksamiseksi saatavilla olevaa rahoitusta. Vertailua tehdään monesti Suomen, Ruotsin, Kiinan ja Korean tuomien vaihtoehtojen kesken.

Geopolitiikan painoarvon kasvun myötä myös muut intressit ovat tulleet näkyvämmiksi. 5G -esimerkkiä jatkaen voidaan havaita USA:n nouseva kiinnostus televerkkojen rahoittamiseen. Yhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen vientitakuulaitosten välillä oli esillä Valkoisen talon tiedotteessa presidentti Niinistön ja Bidenin tapaamisen yhteydessä kesällä 2023. Viennin edistäminen sekä geopoliittinen kisa televerkoissa USA:n ja Kiinan välillä nivoutuvat yhteen.

Kiinnostavaa on, että parina viime vuonna maailman suurin vienninrahoittaja ei tulekaan enää Kiinasta vaan Italiasta. Kiinan myöntämän vienninrahoituksen määrä laski koronakriisin alkamisen jälkeen. Italiassa viennin takaaja on puolestaan aktivoitunut avaamaan kauppasuhteita isolla kädellä.

Rahoittamisen poliittiset motiivit ovat korostuneet myös Euroopassa. Siinä missä Kiina on toteuttanut Belt & Road -hankkeita, EU on potkinut liikkeelle Global Gateway -strategiaa. Tavoitteena on tarjota kumppanimaille eurooppalaisten arvojen mukainen ratkaisu ja niihin rahoitus.

Suomenkin noudattamia vienninrahoittamisen kansainvälisiä minimisääntöjä on löyhennetty lähemmäksi Kiinan tarjoamaa. Etenkin pienille maille kansainväliset sopimukset ovat kilpi epätervettä kilpailua vastaan. Vaikka valtioiden tulee pysyä lestissään niin yksin ei kannata jäädä. Parempi on löytää samanmielisiä kumppaneita ja etsiä rahoitukseenkin kilpailukykyä pikemminkin yhteistyöstä kuin määrästä ja hinnasta.

Vihreiden investointien houkuttelussa näkyvässä tukikilpailussa Suomi voinee laittaa hanskat naulaan alkumetreillä suuriin talouksiin verrattuna ja keskittyä kilpailuun muilla meriiteillä. Viimekädessä hyvä toimintaympäristö on arvokas tekijä investointien onnistumiseksi.

 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä